Työ­elä­män hyvät ja pahat tunnetartunnat

 In Blogi, Tunteet, Työhyvinvointi

Tun­teet tart­tu­vat ihmi­ses­tä toi­seen niin hyväs­sä kuin pahas­sa. Kai­ken tämän taus­tal­la on empa­tia. Se on kehit­ty­nyt evo­luu­tios­sa ihmis­la­jil­le, jot­ta voi­sim­me liit­tyä hel­pom­min yhteen ja teh­dä asioi­ta jou­kol­la. Jouk­ko­voi­ma on lisän­nyt eloon­jää­mi­sen mah­dol­li­suuk­siam­me. Yhteis­työ on elin­tär­ke­ää myös nyky­ajan työ­elä­mäs­sä. Empa­tian avul­la pys­tym­me myö­täe­lä­mään tois­ten ihmis­ten tilan­tei­ta. Me pys­tym­me ikään kuin aset­tu­maan toi­sen ihmi­sen saap­pai­siin ja otta­maan näin myös toi­sen ihmi­sen tar­peet huo­mioon. Empa­tia on edel­ly­tys kai­kel­le suju­val­le yhteis­työl­le ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­le. Mie­les­tä­ni empa­tia on ensi­si­jai­nen työ­vä­li­ne kai­kes­sa työs­sä, jos­sa ollaan ihmi­sen kans­sa tekemisessä. 

Empa­tia on auto­no­mi­sen her­mos­ton tila niin kuin kaik­ki muut­kin tun­teet. Auto­no­mi­sel­la her­mos­tol­la on tai­pu­mus mukail­la toi­sen hen­ki­lön auto­no­mi­sen her­mos­ton tilaa. Auto­no­mi­sen her­mos­ton sym­paat­ti­nen osa virit­tää kehoa joko innos­tuk­seen tai stres­si­ti­laan. Para­sym­paat­ti­nen osa puo­les­taan rau­hoit­taa kehoa. Se akti­voi­tuu myös, kun osoi­tam­me tai saam­me hel­lyyt­tä tai kiin­ty­mys­tä. Kehom­me rea­goi toi­sen kehoon koko ajan. Jokai­sel­la tun­teel­la on sil­le tyy­pil­li­nen kehol­li­nen ilmen­ty­mä: asen­to, ilmeet ja her­mos­ton reak­tiot. Jäl­jit­te­lem­me tie­dos­ta­mat­tam­me toi­sen ihmi­sen tun­tei­siin liit­ty­viä asen­to­ja ja ilmei­tä. Her­mos­tom­me tul­kit­see hie­no­va­rai­sia­kin asen­to­jam­me ja aiheut­ta­vat nii­den perus­teel­la meil­le tun­tei­ta. Kun jäl­jit­te­lem­me toi­sen ihmi­sen asen­to­ja ja ilmei­tä tie­dos­ta­mat­tam­me, tart­tu­vat toi­sen ihmi­sen tun­teet mei­hin­kin. Esi­mer­kik­si hau­ko­tuk­sen tart­tu­mi­nen on osa tätä ilmiötä.

Tie­dos­ta­ma­ton empa­tia on hai­tal­lis­ta. Sil­loin virit­täy­dym­me toi­sen ihmi­sen tun­te­muk­siin emme­kä vält­tä­mät­tä ero­ta toi­sen ihmi­sen tun­ne­ti­laa omas­ta. Emme tie­dos­ta, että pahao­lo ei ole itses­tä läh­töi­sin, vaan toi­sen ihmi­sen tun­ne­ti­la on tart­tu­nut mei­hin. Suut­tu­muk­sen, tus­kan ja ahdis­tuk­sen tart­tu­mi­nen kutis­taa omaa­kin ajat­te­lua. Tämä joh­tuu sii­tä, että vai­kei­den tun­tei­den aika­na tark­kaa­vai­suu­tem­me kape­nee ja ongel­man­rat­kai­su­ky­kym­me heik­ke­nee. Täl­lai­ses­sa tilas­sa emme pys­ty ole­maan avuk­si kenel­le­kään. Jos koh­taam­me työs­säm­me pal­jon tois­ten ihmis­ten vai­kei­ta tun­tei­ta emme­kä tie­dos­ta empa­tian vai­ku­tus­ta, voi meil­le kehit­tyä myö­tä­tun­to­uu­pu­mus. Myö­tä­tun­to­uu­pu­mus ‑sanaa käy­te­tään ylei­ses­ti, vaik­ka oikea ter­mi oli­si­kin empatiauupumus. 

Keho­tie­toi­suus aut­taa ehkäi­se­mään hai­tal­li­sia tun­ne­tar­tun­to­ja. Kun olem­me vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teis­sa tie­toi­sia omas­ta kehos­tam­me, voim­me sää­del­lä tun­ne­tar­tun­to­ja muut­ta­mal­la omaa asen­toam­me. Omaa keho­tie­toi­suut­taan voi paran­taa esi­mer­kik­si joo­gan, pila­tek­sen tai mind­ful­ness-har­joit­te­lun avul­la. Keho­tie­toi­suus on myös avai­na­sia tun­tei­den sää­te­lys­sä. Eri tun­teet tun­tu­vat eri puo­lil­la kehoa. Tämä on yleis­maa­il­mal­li­nen ilmiö. Keho­tie­toi­suus lisää yhteyt­täm­me tun­tei­siin. Tun­tei­den var­hai­nen tun­nis­ta­mi­nen kehon avul­la antaa mah­dol­li­suu­den vai­kut­taa tun­tei­siin ja sen ilmai­suun ajoissa.

Posi­tii­vis­ten tun­tei­den tart­tu­mi­nen työyh­tei­sös­sä on suu­ri voi­ma­va­ra. Tun­teil­la on suu­ri vai­ku­tus hyvin­voin­tiim­me ja sii­hen, miten suo­riu­dum­me työs­täm­me. Lue tar­kem­min täs­tä aiem­mas­ta blo­gis­ta­ni. Sik­si onkin tär­ke­ää poh­tia, mil­lais­ta tun­neil­ma­pii­riä haluam­me työyh­tei­sös­säm­me edis­tää. Jokai­sel­la itsel­lään on suu­ri roo­li täs­sä, mut­ta myös joh­ta­jat ovat pal­jon var­ti­ja­na. On hyvä miet­tiä mil­lai­sia tun­tei­ta toi­siin ihmi­siin työyh­tei­sös­sä tar­tut­taa. Ei ole kui­ten­kaan tar­koi­tus tukah­dut­taa nega­tii­vi­sia­kaan tun­tei­ta. Nii­tä­kin on syy­tä välil­lä ilmais­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la taval­la. Innos­tu­nee­na opim­me par­hai­ten ja olem­me par­haim­mil­lam­me vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa ja ongel­man­rat­kai­sus­sa. Onhan työn­te­ke­mi­nen­kin haus­kem­paa hymy huu­lil­la, jos se kum­pu­aa aidos­ta ilos­ta. Hymy­kin muu­ten tart­tuu😊 Jo pelk­kä teko­hy­myn kas­voil­leen otta­mi­nen, käyn­nis­tää aivois­sa samat osa kuin aito tun­ne­kin. Näin tart­tu­vat ilmei­den kaut­ta myös posi­tii­vi­set tunteet.

Suut­tu­mus­kin voi hii­pua tun­ne­tar­tun­nan kaut­ta. Asia­kas­pal­ve­lua­lan ammat­ti­lai­sia kou­lut­taes­sa­ni olem­me puhu­neet pal­jon sii­tä, että suut­tu­nut asia­kas on syy­tä koh­da­ta omas­ta rau­hal­li­suu­des­ta käsin. Jos läh­tee suut­tu­neen tun­ne­ti­laan mukaan, ei tilan­ne edis­ty. Jos pys­tyy säi­lyt­tä­mään rau­hal­li­sen mie­len ja ren­non kehon­kie­len, voi rau­hal­li­suus­kin tart­tua. Mukaan tar­vi­taan kui­ten­kin ripaus läm­pöä ja myö­tä­tun­toa, jot­ta pys­tyy ymmär­tä­mään toi­sen hen­ki­lön tilan­teen. Monet asia­kas­pal­ve­lu­hen­ki­löt ovat toden­neet, että ovat saa­neet täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa pal­jon hyvää palau­tet­ta, vaik­kei­vat ole kyen­neet suut­tu­nut­ta asia­kas­ta aut­ta­maan kon­kreet­ti­ses­ti muu­ten kuin kuun­te­le­mal­la rau­hal­li­ses­ti. Ihmi­sil­le on tär­ke­ää tul­la kuul­luk­si ja nähdyksi.

Tun­tei­den tart­tu­mis­ta voi hyö­dyn­tää tie­toi­ses­ti. Asen­to­jen pei­laa­mis­ta voi kokeil­la, kun halu­aa osoit­taa esi­mer­kik­si myö­tä­tun­toa tai kiin­nos­tus­ta toi­sel­le ihmi­sel­le. Joh­ta­mis- ja kou­lu­tus­työs­sä on tär­ke­ää pitää huol­ta omas­ta tun­neil­mas­tos­taan. Kan­nat­taa etsiä itsel­leen sopi­va kei­no­ja innos­tua. Tär­kein­tä on se, että on itse innos­tu­nut joh­ta­maan ja kehit­tä­mään ihmi­siä ja pitää yli­pää­tään ihmis­ten kans­sa ole­mi­ses­ta. Itse ohjaan iltai­sin har­ras­tus­ryh­miä, joi­hin ihmi­set tule­vat etsi­mään iloa ja ren­tou­tus­ta työ­päi­vän vas­ta­pai­nok­si. Mie­les­tä­ni opet­ta­jan etiik­kaa­ni kuu­luu se, että huo­leh­din omas­ta vireys­ti­las­ta­ni, kun teen tätä työ­tä. Kuka nyt haluai­si ras­kaan työ­päi­vän päät­teek­si men­nä ärty­neen tans­sin­opet­ta­jan tunneille😊

Lue lisää:

Tun­teet työ­elä­mäs­sä — Arpeeti

Tun­teet krii­si­ti­lan­tees­sa — Arpeeti

Myö­tä­tun­to työ­elä­mäs­sä — Arpeeti

Rothschild, Land (2010). Apua aut­ta­jal­le. Myö­tä­tun­to­uu­pu­muk­sen ja sijai­strau­ma­ti­soi­tu­mi­sen psykofysiologia.

Hof­meye­ra, Ken­ne­dyc, Tay­lord (2020) Con­tes­ting the term ‘com­pas­sion fati­gue’: Inte­gra­ting fin­dings from­social neu­roscience and self-care research. 

Recommended Posts