Työelämän hyvät ja pahat tunnetartunnat
Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen niin hyvässä kuin pahassa. Kaiken tämän taustalla on empatia. Se on kehittynyt evoluutiossa ihmislajille, jotta voisimme liittyä helpommin yhteen ja tehdä asioita joukolla. Joukkovoima on lisännyt eloonjäämisen mahdollisuuksiamme. Yhteistyö on elintärkeää myös nykyajan työelämässä. Empatian avulla pystymme myötäelämään toisten ihmisten tilanteita. Me pystymme ikään kuin asettumaan toisen ihmisen saappaisiin ja ottamaan näin myös toisen ihmisen tarpeet huomioon. Empatia on edellytys kaikelle sujuvalle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Mielestäni empatia on ensisijainen työväline kaikessa työssä, jossa ollaan ihmisen kanssa tekemisessä.
Empatia on autonomisen hermoston tila niin kuin kaikki muutkin tunteet. Autonomisella hermostolla on taipumus mukailla toisen henkilön autonomisen hermoston tilaa. Autonomisen hermoston sympaattinen osa virittää kehoa joko innostukseen tai stressitilaan. Parasympaattinen osa puolestaan rauhoittaa kehoa. Se aktivoituu myös, kun osoitamme tai saamme hellyyttä tai kiintymystä. Kehomme reagoi toisen kehoon koko ajan. Jokaisella tunteella on sille tyypillinen kehollinen ilmentymä: asento, ilmeet ja hermoston reaktiot. Jäljittelemme tiedostamattamme toisen ihmisen tunteisiin liittyviä asentoja ja ilmeitä. Hermostomme tulkitsee hienovaraisiakin asentojamme ja aiheuttavat niiden perusteella meille tunteita. Kun jäljittelemme toisen ihmisen asentoja ja ilmeitä tiedostamattamme, tarttuvat toisen ihmisen tunteet meihinkin. Esimerkiksi haukotuksen tarttuminen on osa tätä ilmiötä.
Tiedostamaton empatia on haitallista. Silloin virittäydymme toisen ihmisen tuntemuksiin emmekä välttämättä erota toisen ihmisen tunnetilaa omasta. Emme tiedosta, että pahaolo ei ole itsestä lähtöisin, vaan toisen ihmisen tunnetila on tarttunut meihin. Suuttumuksen, tuskan ja ahdistuksen tarttuminen kutistaa omaakin ajattelua. Tämä johtuu siitä, että vaikeiden tunteiden aikana tarkkaavaisuutemme kapenee ja ongelmanratkaisukykymme heikkenee. Tällaisessa tilassa emme pysty olemaan avuksi kenellekään. Jos kohtaamme työssämme paljon toisten ihmisten vaikeita tunteita emmekä tiedosta empatian vaikutusta, voi meille kehittyä myötätuntouupumus. Myötätuntouupumus -sanaa käytetään yleisesti, vaikka oikea termi olisikin empatiauupumus.
Kehotietoisuus auttaa ehkäisemään haitallisia tunnetartuntoja. Kun olemme vuorovaikutustilanteissa tietoisia omasta kehostamme, voimme säädellä tunnetartuntoja muuttamalla omaa asentoamme. Omaa kehotietoisuuttaan voi parantaa esimerkiksi joogan, pilateksen tai mindfulness-harjoittelun avulla. Kehotietoisuus on myös avainasia tunteiden säätelyssä. Eri tunteet tuntuvat eri puolilla kehoa. Tämä on yleismaailmallinen ilmiö. Kehotietoisuus lisää yhteyttämme tunteisiin. Tunteiden varhainen tunnistaminen kehon avulla antaa mahdollisuuden vaikuttaa tunteisiin ja sen ilmaisuun ajoissa.
Positiivisten tunteiden tarttuminen työyhteisössä on suuri voimavara. Tunteilla on suuri vaikutus hyvinvointiimme ja siihen, miten suoriudumme työstämme. Lue tarkemmin tästä aiemmasta blogistani. Siksi onkin tärkeää pohtia, millaista tunneilmapiiriä haluamme työyhteisössämme edistää. Jokaisella itsellään on suuri rooli tässä, mutta myös johtajat ovat paljon vartijana. On hyvä miettiä millaisia tunteita toisiin ihmisiin työyhteisössä tartuttaa. Ei ole kuitenkaan tarkoitus tukahduttaa negatiivisiakaan tunteita. Niitäkin on syytä välillä ilmaista tarkoituksenmukaisella tavalla. Innostuneena opimme parhaiten ja olemme parhaimmillamme vuorovaikutuksessa ja ongelmanratkaisussa. Onhan työntekeminenkin hauskempaa hymy huulilla, jos se kumpuaa aidosta ilosta. Hymykin muuten tarttuu😊 Jo pelkkä tekohymyn kasvoilleen ottaminen, käynnistää aivoissa samat osa kuin aito tunnekin. Näin tarttuvat ilmeiden kautta myös positiiviset tunteet.
Suuttumuskin voi hiipua tunnetartunnan kautta. Asiakaspalvelualan ammattilaisia kouluttaessani olemme puhuneet paljon siitä, että suuttunut asiakas on syytä kohdata omasta rauhallisuudesta käsin. Jos lähtee suuttuneen tunnetilaan mukaan, ei tilanne edisty. Jos pystyy säilyttämään rauhallisen mielen ja rennon kehonkielen, voi rauhallisuuskin tarttua. Mukaan tarvitaan kuitenkin ripaus lämpöä ja myötätuntoa, jotta pystyy ymmärtämään toisen henkilön tilanteen. Monet asiakaspalveluhenkilöt ovat todenneet, että ovat saaneet tällaisissa tilanteissa paljon hyvää palautetta, vaikkeivat ole kyenneet suuttunutta asiakasta auttamaan konkreettisesti muuten kuin kuuntelemalla rauhallisesti. Ihmisille on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Tunteiden tarttumista voi hyödyntää tietoisesti. Asentojen peilaamista voi kokeilla, kun haluaa osoittaa esimerkiksi myötätuntoa tai kiinnostusta toiselle ihmiselle. Johtamis- ja koulutustyössä on tärkeää pitää huolta omasta tunneilmastostaan. Kannattaa etsiä itselleen sopiva keinoja innostua. Tärkeintä on se, että on itse innostunut johtamaan ja kehittämään ihmisiä ja pitää ylipäätään ihmisten kanssa olemisesta. Itse ohjaan iltaisin harrastusryhmiä, joihin ihmiset tulevat etsimään iloa ja rentoutusta työpäivän vastapainoksi. Mielestäni opettajan etiikkaani kuuluu se, että huolehdin omasta vireystilastani, kun teen tätä työtä. Kuka nyt haluaisi raskaan työpäivän päätteeksi mennä ärtyneen tanssinopettajan tunneille😊
Lue lisää:
Tunteet kriisitilanteessa – Arpeeti
Myötätunto työelämässä – Arpeeti
Rothschild, Land (2010). Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia.
Hofmeyera, Kennedyc, Taylord (2020) Contesting the term ‘compassion fatigue’: Integrating findings fromsocial neuroscience and self-care research.
