Tun­teet krii­si­ti­lan­tees­sa

 In Itsemyötätunto, Mindfulness, Työhyvinvointi

Tun­tei­den voi­ma on val­ta­va ja ne kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na ihmi­syy­teen. Tun­teet vai­kut­ta­vat sii­hen, miten oppim­me, rat­kai­sem­me ongel­mia, suh­tau­dum­me toi­siin ihmi­siin ja kuin­ka luo­via voim­me olla. Tun­teet vai­kut­ta­vat myös mer­kit­tä­väs­ti sekä fyy­si­seen että psyyk­ki­seen hyvin­voin­tiim­me. Tun­teil­la on bio­lo­gi­nen perus­ta, mikä tar­koit­taa sitä, että tun­teet vai­kut­ta­vat her­mos­tom­me ja hor­mo­ni­toi­min­tam­me kaut­ta koko kehom­me toi­min­taan. Peläs­ty­nee­nä sym­paat­ti­nen her­mos­to akti­voi­tuu, stres­si­hor­mo­nia alkaa erit­ty­mään, sydä­men syke kiih­tyy ja hap­pi­ri­kas­ta ver­ta alkaa vir­ra­ta lihak­siin. Keho val­mis­tau­tuu pake­ne­maan pai­kal­ta tai tais­te­le­maan. Eri­lai­set tun­teet aiheut­ta­vat kehos­sam­me eri­lai­sia reak­tioi­ta. Kaik­ki tun­teet ovat meil­le tar­peel­li­sia. Tun­tei­den bio­lo­gi­nen perus­ta tar­koit­taa myös sitä, että tun­teet syn­ty­vät mie­les­säm­me auto­maat­ti­ses­ti. Aivo­jen tun­ne­kes­kus tark­kai­lee koko ajan ympä­ris­töä tie­dos­ta­mat­tam­me. Tun­ne­kes­kus etsii ympä­ris­tös­tä meil­le tär­ke­ää tie­toa, joka on olen­nais­ta hyvin­voin­tim­me kan­nal­ta. Kun tun­ne­kes­kus havait­see jon­kin tär­keän asian, syn­tyy tun­ne, jon­ka tie­dos­tam­me.

Punai­set, sini­set ja vih­reät tun­teet. Punai­sel­la näky­vien tun­tei­den tar­koi­tus on saa­da mei­dät toi­mi­maan uhka­ti­lan­teis­sa. Sini­siä tun­tei­ta tar­vit­sem­me sil­loin, kun mei­dän pitää oppia, rat­kais­ta ongel­mia, toi­mia ryh­mis­sä ja olla luo­via. Vih­rei­den tun­tei­den teh­tä­vä on  puo­les­taan palau­tu­mi­ses­sa ja rau­hoit­tu­mi­ses­sa. Kai­kil­la tun­teil­la on siis teh­tä­vän­sä. Hai­tal­li­sin­ta kui­ten­kin on, jos jääm­me pit­käk­si aikaa punais­ten tun­tei­den val­taan. Punai­set tun­teet saa­vat aikaan meis­sä stres­si­reak­tion. Toi­saal­ta sini­set tun­teet­kin kuor­mit­ta­vat mei­tä, jos emme huo­leh­di palau­tu­mis­ta käy­mäl­lä vih­rei­den tun­tei­den puo­lel­la. Vih­rei­siin tun­tei­siin pitäi­si pääs­tä innos­ta­van­kin työ­päi­vän aika­na ajoit­tain. Iltaa koh­ti men­täes­sä hyvän unen kan­nal­ta on mer­kit­tä­vää, että siir­rym­me asteit­tain koh­ti vih­reän tun­tei­den aluet­ta. Illal­la ei siis kan­nat­tai­si teh­dä mitään innos­ta­vaa tai stres­saa­vaa.

Koro­na­krii­si on omi­aan akti­voi­maan meis­sä pal­jon punai­sen alu­een tun­tei­ta. Tämä on täy­sin luon­nol­lis­ta. Me koh­taam­me nyt Suo­mes­sa sotien jäl­keen ensim­mäis­tä ker­taa täs­sä mit­ta­kaa­vas­sa uhkaa ter­veyt­täm­me koh­taan. Lisäk­si koro­na­krii­si näkyy suo­ra­nai­si­na talou­del­li­si­na vai­ku­tuk­si­na lomau­tus­ten ja yt-neu­vot­te­lui­den muo­dos­sa.  Ter­vey­den lisäk­si siis talou­tem­me­kin on uhat­tu­na. Niil­lä aloil­la, joil­la työ­tä riit­tää, koh­da­taan puo­les­taan kii­ret­tä, joka myös ruok­kii punai­sen alu­een tun­tei­ta. Lisäk­si liik­ku­mi­sen rajoit­ta­mi­nen rajaa sosi­aa­lis­ta elä­määm­me ja tuo epä­mu­ka­va­uut­ta arkeem­me. Krii­si voi lisä­tä myös yksi­näi­syyt­tä, mut­ta myös yhtäk­ki­nen lähei­syys per­heen kans­sa saat­taa tuo­da uuden­lai­sia haas­tei­ta, joi­ta emme ole osan­neet enna­koi­da­kaan. Hyvin­voin­tim­me kan­nal­ta tär­ke­ää oli­si se, ettem­me antai­si punai­sen alu­een tun­teil­le lii­kaa val­taa. Kehoam­me ja mie­len­ter­veyt­täm­me ei ole suun­ni­tel­tu pit­kä­ai­kai­seen punais­ten tun­tei­den altis­tuk­seen. Pit­kä­ai­kai­nen altis­tu­mi­nen punai­sil­le tun­teil­le jopa hei­ken­tää vas­tus­tus­ky­kyäm­me ja hidas­taa sai­rauk­sis­ta toi­pu­mis­ta. Toi­saal­ta koro­na­ti­lan­ne edel­lyt­tää meil­tä pal­jon kykyä luo­vaan ongel­man­rat­kai­suun, mut­ta se on punais­ten tun­tei­den val­las­sa erit­täin haas­teel­lis­ta. Punais­ten tun­tei­den val­las­sa tark­kaa­vai­suu­tem­me on kes­kit­ty­nyt vain uhkan tor­ju­mi­seen ja työ­muis­tim­me kapa­si­teet­ti myös vähe­nee. Punais­ten tun­tei­den val­las­sa emme siis pys­ty ajat­te­le­maan laa­jas­ti.

Miten voin olla kaik­kien punais­ten tun­tei­den kans­sa? Miten voin vai­kut­taa tun­ne­ti­laa­ni? Tun­tei­den tukah­dut­ta­mi­nen tuo kaik­ki tun­teet entis­tä voi­mak­kaam­pa­na mie­leem­me niin kau­an, kun­nes hyväk­sym­me tun­teet. Käy­tän­nös­sä tun­ne­kes­kuk­sem­me rau­hoit­tuu sit­ten, kun tie­dos­tam­me, mitä tun­tei­ta koem­me. Kon­kreet­ti­ses­ti tämä voi tapah­tua siten, että nimeäm­me tun­teen mie­les­säm­me, ääneen toi­sel­le hen­ki­löl­le tai vaik­ka­pa kir­joit­ta­mal­la. Kii­rees­sä tun­teem­me voi­vat kui­ten­kin tun­tua epä­mää­räi­sel­tä möy­kyl­tä. Tun­tei­den tie­dos­ta­mi­nen vaa­tii­kin aina pysäh­ty­mis­tä tähän het­keen. Pysäh­ty­mi­ses­sä voi käyt­tää apu­na esi­mer­kik­si omaan hen­gi­tyk­seen kes­kit­ty­mis­tä. Pysäh­ty­mi­ses­sä voi aut­taa myös huo­mion kiin­nit­tä­mi­nen ympä­ris­tön ääniin tai vaik­ka­pa kat­seen kään­tä­mi­nen ikku­nas­ta ulos kevät­sää­hän. Myös oman lem­mi­kin hel­li­mi­nen rau­hoit­taa ja tuo tie­toi­suu­tem­me tähän het­keen. Tämän jäl­keen voi pysäh­tyä tun­nus­te­le­maan, mil­lai­sia tun­tei­ta mie­les­sä liik­kuu. Tun­teil­la on aina jokin vies­ti. Mie­ti, mik­si tun­ne on nous­sut mie­lee­si.

Tun­tei­den vies­tit eivät aina ole tar­peel­li­sia. Tun­ne on vain tun­ne­kes­kuk­sen ehdo­tus, että pitäi­si­kö sinun huo­mioi­da täl­lai­nen asia. Täs­tä huo­li­mat­ta tun­ne kan­nat­taa ottaa vas­taan, kos­ka tun­ne­kes­kus ei rau­hoi­tu ennen kuin tun­ne on tun­nis­tet­tu. Rau­hal­li­ses­sa vih­reäs­sä mie­len­ti­las­sa voi tun­net­ta tar­kas­tel­la ikään kuin ulko­puo­li­sen näkö­kul­mas­ta ja miet­tiä, onko tar­peen teh­dä jotain vai antaa tun­teen vain men­nä. Jos sinua vai­vaa esi­mer­kik­si huo­li lähei­sis­tä, voi pysäh­tyä miet­ti­mään, että onko lähei­sil­lä täl­lä het­kel­lä kaik­ki kun­nos­sa ja onko huo­li juu­ri nyt todel­la­kin aiheel­li­nen. Jos juu­ri nyt kaik­ki on hyvin, voit pääs­tää tun­tees­ta irti. Kan­nat­taa huo­mioi­da se, että koro­na­vi­rus­ti­lan­ne virit­tää meis­sä jat­ku­vas­ti punai­sia tun­tei­ta aina uudel­leen ja uudel­leen. Tämä vaa­tii sitä, että myös itse pysäh­dym­me aina uudel­leen ja uudel­leen huo­mioi­maan tun­teen ja arvioi­maan tun­tei­den vies­tin tar­peel­li­suut­ta.

Älä tais­te­le tun­tei­ta­si vas­taan. Ei ole muka­vaa olla koko ajan esi­mer­kik­si huo­len val­las­sa. Meil­lä onkin sik­si usein tai­pu­mus ryh­tyä tais­te­le­maan omia epä­miel­lyt­tä­viä tun­tei­tam­me vas­taan. Jos toi­mim­me näin, saam­me kak­sin­ker­tai­sen nega­tii­vi­sen tun­ne­la­tauk­sen. Toi­saal­ta meil­lä on huo­li ja toi­saal­ta myös ärty­mys sii­tä, että olem­me huo­lis­sam­me. Tun­tei­ta vas­taan tais­te­le­mal­la ikään kuin kas­va­tam­me tun­ne­kuor­maam­me. Hyvin­voin­nin kan­nal­ta paras­ta oli­si vain hyväk­syä tun­teet ja pysäh­tyä het­kek­si nii­den ääreen. Tämän jäl­keen voit miet­tiä, mitä itse tar­vit­set juu­ri täl­lä het­kel­lä. Koh­te­le itseä­si samal­la taval­la kuin koh­te­li­sit ystä­vää­si, joka on ker­to­nut sinul­le vai­keas­ta tun­tees­ta. Täs­sä koh­din kan­nat­taa olla itsel­leen lem­peä, armol­li­nen ja ystä­väl­li­nen. Täl­lai­nen itse­myö­tä­tun­toi­nen suh­tau­tu­mi­nen itseä koh­taan käyn­nis­tää oksi­to­sii­ni­hor­mo­nin tuo­tan­non, joka tuo kehon rau­hoit­tu­mi­sen vih­re­ään tilaan. Toi­sen ihmi­sen halaa­mi­nen tai hel­li­mi­nen käyn­nis­tää myös oksi­to­sii­nin eri­tyk­sen, mut­ta sama vai­ku­tus on myös itsen­sä halaa­mi­sel­la tai silit­tä­mi­sel­lä.

Koto­na kan­nat­taa huo­mioi­da se, että tun­teet tart­tu­vat ihmi­ses­tä toi­seen. Moni per­he jou­tuu nyt hoi­ta­maan kotoa käsin etä­töi­tä, koti­kou­lua ja ties vaik­ka mitä. Koto­na ollaan enem­män lähek­käin kuin ennen. Tilat voi­vat käy­dä ahtaak­si, tyl­syys saat­taa iskeä ja net­ti pät­kiä. Hel­pos­ti kotio­lois­sa­kin voim­me ajau­tua ärty­myk­sen ja suut­tu­muk­sen. Tun­teet tart­tu­vat ihmi­ses­tä toi­seen aivo­jen pei­li­so­lu­jen väli­tyk­sel­lä. Kan­nat­taa aina välil­lä pysäh­tyä miet­ti­mään, kenen tun­ne­ti­lo­ja kan­taa mie­les­sään. Ovat­ko ne omia vai jon­kun toi­sen? Kan­nat­ta myös huo­mioi­da, että tar­tu­tam­me myös omia tun­tei­tam­me mui­hin.

Tun­ne­ti­lat eivät pako­ta mei­tä mihin­kään. Tun­teen havait­se­mi­sen ja sii­tä seu­raa­van rea­goin­nin välil­lä on aina pie­ni väli, jon­ka aika­na voi rat­kais­ta, miten toi­mii. Toi­sil­la tuo väli on pitem­pi kuin toi­sel­la. Esi­mer­kik­si mind­ful­ness-har­joit­te­lun avul­la tuo­ta väliä voi kas­vat­taa. On tär­ke­ää, että nega­tii­vi­set­kin tun­teet­kin ilmais­taan. On myös tär­ke­ää, että per­hees­sä kaik­kien tun­teet tule­vat kuul­luk­si. Hel­pos­ti saa­tam­me ajau­tua peit­te­le­mään nega­tii­vi­sia tun­tei­ta, jot­ta pitäi­sim­me hyvää ilma­pii­riä yllä. Se ei kui­ten­kaan toi­mi. Tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu, että havait­sem­me tie­dos­ta­mat­tam­me toi­sen ihmi­sen pei­tel­lyt tun­teet­kin. Jos toi­nen ihmi­nen yrit­tää peit­tää suut­tu­mus­taan, myös vas­ta­puo­len veren­pai­ne nousee. En kan­na­ta ollen­kaan teen­näis­tä posi­tii­vi­sen ilma­pii­rin yllä­pi­tä­mis­tä, vaan yli­pää­tään tun­tei­den raken­ta­vaa ilmai­sua. Raken­ta­van ja rehel­li­sen tun­neil­mai­sun avul­la voi­daan saa­da kes­kus­te­lun alle sel­lai­sia tär­kei­tä asioi­ta, jot­ka muu­ten oli­si­vat jää­neet ilmai­se­mat­ta. Tätä­kin on muu­ten tut­kit­tu.

Sini­set ja vih­reät tun­teet jää­vät punais­ten tun­tei­den alle. Punai­set, nega­tii­vi­set tun­teet ovat evo­luu­tios­sa suun­ni­tel­tu suo­je­le­maan mei­tä vaa­roil­ta. Sik­si ne päi­hit­tä­vät kaik­ki muut tun­teet. Tämä on syy­tä muis­taa koro­na-arjes­sa­kin. Kan­nat­taa miet­tiä esi­mer­kik­si sitä, kuin­ka pal­jon seu­raa tie­do­tus­vä­li­neis­tä koro­na­tie­dot­ta­mis­ta, kos­ka se saat­taa ruok­kia enti­ses­tään punai­sia tun­tei­ta. Nega­tii­vi­set ja posi­tii­vi­set tun­teet toi­mi­vat siten eri tavoin. Kun nega­tii­vi­set tun­teet hyväk­syy ja käsit­te­lee, niin ne vai­me­ne­vat. Posi­tii­vi­set tun­teet puo­les­taan voi­mis­tu­vat, kun kiin­ni­täm­me nii­hin huo­mio­ta. Koro­na­ti­lan­ne var­mas­ti ruok­kii eri­tyi­ses­ti nega­tii­vis­ten tun­tei­den syt­ty­mis­tä. Sik­si kan­nat­taa­kin pysäh­tyä eri­tyi­ses­ti kiin­nit­tä­män huo­mioi­ta posi­tii­vi­siin tun­tei­siin tai arjen pie­niin posi­tii­vi­siin asioi­hin ympä­ril­lään, kun nii­tä huo­maat. Täl­lä taval­la saa täs­sä­kin nega­tii­vi­sia tun­tei­ta ruok­ki­vas­sa tilan­tees­sa lisät­tyä posi­tii­vi­sia tun­tei­ta elä­mään. Kun teet tätä aina udel­leen ja uudel­leen, huo­maat, että koet posi­tii­vi­sia tun­tei­ta yhä enem­män. Ei ole tar­koi­tus muut­taa elä­mäs­sä­si mitään, vaan vain olla tark­kaa­vai­sem­pi posi­tii­vis­ten tun­tei­den suh­teen ja hyväk­syä myös nega­tii­vi­set tun­teet.

Lue lisää:

Itse­myö­tä­tun­to suo­jaa kroo­ni­sel­ta stres­sil­tä: https://www.arpeeti.fi/2018/12/

Itse­myö­tä­tun­to tuot­taa vakaa­ta ja rea­lis­tis­ta itsear­vos­tus­ta itse­tun­toa parem­min: https://www.arpeeti.fi/2019/01/

Recommended Posts