Tunteet kriisitilanteessa

Tunteiden voima on valtava ja ne kuuluvat olennaisena osana ihmisyyteen. Tunteet vaikuttavat siihen, miten oppimme, ratkaisemme ongelmia, suhtaudumme toisiin ihmisiin ja kuinka luovia voimme olla. Tunteet vaikuttavat myös merkittävästi sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiimme. Tunteilla on biologinen perusta, mikä tarkoittaa sitä, että tunteet vaikuttavat hermostomme ja hormonitoimintamme kautta koko kehomme toimintaan. Pelästyneenä sympaattinen hermosto aktivoituu, stressihormonia alkaa erittymään, sydämen syke kiihtyy ja happirikasta verta alkaa virrata lihaksiin. Keho valmistautuu pakenemaan paikalta tai taistelemaan. Erilaiset tunteet aiheuttavat kehossamme erilaisia reaktioita. Kaikki tunteet ovat meille tarpeellisia. Tunteiden biologinen perusta tarkoittaa myös sitä, että tunteet syntyvät mielessämme automaattisesti. Aivojen tunnekeskus tarkkailee koko ajan ympäristöä tiedostamattamme. Tunnekeskus etsii ympäristöstä meille tärkeää tietoa, joka on olennaista hyvinvointimme kannalta. Kun tunnekeskus havaitsee jonkin tärkeän asian, syntyy tunne, jonka tiedostamme.

Punaiset, siniset ja vihreät tunteet. Punaisella näkyvien tunteiden tarkoitus on saada meidät toimimaan uhkatilanteissa. Sinisiä tunteita tarvitsemme silloin, kun meidän pitää oppia, ratkaista ongelmia, toimia ryhmissä ja olla luovia. Vihreiden tunteiden tehtävä on  puolestaan palautumisessa ja rauhoittumisessa. Kaikilla tunteilla on siis tehtävänsä. Haitallisinta kuitenkin on, jos jäämme pitkäksi aikaa punaisten tunteiden valtaan. Punaiset tunteet saavat aikaan meissä stressireaktion. Toisaalta siniset tunteetkin kuormittavat meitä, jos emme huolehdi palautumista käymällä vihreiden tunteiden puolella. Vihreisiin tunteisiin pitäisi päästä innostavankin työpäivän aikana ajoittain. Iltaa kohti mentäessä hyvän unen kannalta on merkittävää, että siirrymme asteittain kohti vihreän tunteiden aluetta. Illalla ei siis kannattaisi tehdä mitään innostavaa tai stressaavaa.

Koronakriisi on omiaan aktivoimaan meissä paljon punaisen alueen tunteita. Tämä on täysin luonnollista. Me kohtaamme nyt Suomessa sotien jälkeen ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa uhkaa terveyttämme kohtaan. Lisäksi koronakriisi näkyy suoranaisina taloudellisina vaikutuksina lomautusten ja yt-neuvotteluiden muodossa.  Terveyden lisäksi siis taloutemmekin on uhattuna. Niillä aloilla, joilla työtä riittää, kohdataan puolestaan kiirettä, joka myös ruokkii punaisen alueen tunteita. Lisäksi liikkumisen rajoittaminen rajaa sosiaalista elämäämme ja tuo epämukavauutta arkeemme. Kriisi voi lisätä myös yksinäisyyttä, mutta myös yhtäkkinen läheisyys perheen kanssa saattaa tuoda uudenlaisia haasteita, joita emme ole osanneet ennakoidakaan. Hyvinvointimme kannalta tärkeää olisi se, ettemme antaisi punaisen alueen tunteille liikaa valtaa. Kehoamme ja mielenterveyttämme ei ole suunniteltu pitkäaikaiseen punaisten tunteiden altistukseen. Pitkäaikainen altistuminen punaisille tunteille jopa heikentää vastustuskykyämme ja hidastaa sairauksista toipumista. Toisaalta koronatilanne edellyttää meiltä paljon kykyä luovaan ongelmanratkaisuun, mutta se on punaisten tunteiden vallassa erittäin haasteellista. Punaisten tunteiden vallassa tarkkaavaisuutemme on keskittynyt vain uhkan torjumiseen ja työmuistimme kapasiteetti myös vähenee. Punaisten tunteiden vallassa emme siis pysty ajattelemaan laajasti.

Miten voin olla kaikkien punaisten tunteiden kanssa? Miten voin vaikuttaa tunnetilaani? Tunteiden tukahduttaminen tuo kaikki tunteet entistä voimakkaampana mieleemme niin kauan, kunnes hyväksymme tunteet. Käytännössä tunnekeskuksemme rauhoittuu sitten, kun tiedostamme, mitä tunteita koemme. Konkreettisesti tämä voi tapahtua siten, että nimeämme tunteen mielessämme, ääneen toiselle henkilölle tai vaikkapa kirjoittamalla. Kiireessä tunteemme voivat kuitenkin tuntua epämääräiseltä möykyltä. Tunteiden tiedostaminen vaatiikin aina pysähtymistä tähän hetkeen. Pysähtymisessä voi käyttää apuna esimerkiksi omaan hengitykseen keskittymistä. Pysähtymisessä voi auttaa myös huomion kiinnittäminen ympäristön ääniin tai vaikkapa katseen kääntäminen ikkunasta ulos kevätsäähän. Myös oman lemmikin helliminen rauhoittaa ja tuo tietoisuutemme tähän hetkeen. Tämän jälkeen voi pysähtyä tunnustelemaan, millaisia tunteita mielessä liikkuu. Tunteilla on aina jokin viesti. Mieti, miksi tunne on noussut mieleesi.

Tunteiden viestit eivät aina ole tarpeellisia. Tunne on vain tunnekeskuksen ehdotus, että pitäisikö sinun huomioida tällainen asia. Tästä huolimatta tunne kannattaa ottaa vastaan, koska tunnekeskus ei rauhoitu ennen kuin tunne on tunnistettu. Rauhallisessa vihreässä mielentilassa voi tunnetta tarkastella ikään kuin ulkopuolisen näkökulmasta ja miettiä, onko tarpeen tehdä jotain vai antaa tunteen vain mennä. Jos sinua vaivaa esimerkiksi huoli läheisistä, voi pysähtyä miettimään, että onko läheisillä tällä hetkellä kaikki kunnossa ja onko huoli juuri nyt todellakin aiheellinen. Jos juuri nyt kaikki on hyvin, voit päästää tunteesta irti. Kannattaa huomioida se, että koronavirustilanne virittää meissä jatkuvasti punaisia tunteita aina uudelleen ja uudelleen. Tämä vaatii sitä, että myös itse pysähdymme aina uudelleen ja uudelleen huomioimaan tunteen ja arvioimaan tunteiden viestin tarpeellisuutta.

Älä taistele tunteitasi vastaan. Ei ole mukavaa olla koko ajan esimerkiksi huolen vallassa. Meillä onkin siksi usein taipumus ryhtyä taistelemaan omia epämiellyttäviä tunteitamme vastaan. Jos toimimme näin, saamme kaksinkertaisen negatiivisen tunnelatauksen. Toisaalta meillä on huoli ja toisaalta myös ärtymys siitä, että olemme huolissamme. Tunteita vastaan taistelemalla ikään kuin kasvatamme tunnekuormaamme. Hyvinvoinnin kannalta parasta olisi vain hyväksyä tunteet ja pysähtyä hetkeksi niiden ääreen. Tämän jälkeen voit miettiä, mitä itse tarvitset juuri tällä hetkellä. Kohtele itseäsi samalla tavalla kuin kohtelisit ystävääsi, joka on kertonut sinulle vaikeasta tunteesta. Tässä kohdin kannattaa olla itselleen lempeä, armollinen ja ystävällinen. Tällainen itsemyötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan käynnistää oksitosiinihormonin tuotannon, joka tuo kehon rauhoittumisen vihreään tilaan. Toisen ihmisen halaaminen tai helliminen käynnistää myös oksitosiinin erityksen, mutta sama vaikutus on myös itsensä halaamisella tai silittämisellä.

Kotona kannattaa huomioida se, että tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen. Moni perhe joutuu nyt hoitamaan kotoa käsin etätöitä, kotikoulua ja ties vaikka mitä. Kotona ollaan enemmän lähekkäin kuin ennen. Tilat voivat käydä ahtaaksi, tylsyys saattaa iskeä ja netti pätkiä. Helposti kotioloissakin voimme ajautua ärtymyksen ja suuttumuksen. Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen aivojen peilisolujen välityksellä. Kannattaa aina välillä pysähtyä miettimään, kenen tunnetiloja kantaa mielessään. Ovatko ne omia vai jonkun toisen? Kannatta myös huomioida, että tartutamme myös omia tunteitamme muihin.

Tunnetilat eivät pakota meitä mihinkään. Tunteen havaitsemisen ja siitä seuraavan reagoinnin välillä on aina pieni väli, jonka aikana voi ratkaista, miten toimii. Toisilla tuo väli on pitempi kuin toisella. Esimerkiksi mindfulness-harjoittelun avulla tuota väliä voi kasvattaa. On tärkeää, että negatiivisetkin tunteetkin ilmaistaan. On myös tärkeää, että perheessä kaikkien tunteet tulevat kuulluksi. Helposti saatamme ajautua peittelemään negatiivisia tunteita, jotta pitäisimme hyvää ilmapiiriä yllä. Se ei kuitenkaan toimi. Tutkimuksissa on todettu, että havaitsemme tiedostamattamme toisen ihmisen peitellyt tunteetkin. Jos toinen ihminen yrittää peittää suuttumustaan, myös vastapuolen verenpaine nousee. En kannata ollenkaan teennäistä positiivisen ilmapiirin ylläpitämistä, vaan ylipäätään tunteiden rakentavaa ilmaisua. Rakentavan ja rehellisen tunneilmaisun avulla voidaan saada keskustelun alle sellaisia tärkeitä asioita, jotka muuten olisivat jääneet ilmaisematta. Tätäkin on muuten tutkittu.

Siniset ja vihreät tunteet jäävät punaisten tunteiden alle. Punaiset, negatiiviset tunteet ovat evoluutiossa suunniteltu suojelemaan meitä vaaroilta. Siksi ne päihittävät kaikki muut tunteet. Tämä on syytä muistaa korona-arjessakin. Kannattaa miettiä esimerkiksi sitä, kuinka paljon seuraa tiedotusvälineistä koronatiedottamista, koska se saattaa ruokkia entisestään punaisia tunteita. Negatiiviset ja positiiviset tunteet toimivat siten eri tavoin. Kun negatiiviset tunteet hyväksyy ja käsittelee, niin ne vaimenevat. Positiiviset tunteet puolestaan voimistuvat, kun kiinnitämme niihin huomiota. Koronatilanne varmasti ruokkii erityisesti negatiivisten tunteiden syttymistä. Siksi kannattaakin pysähtyä erityisesti kiinnittämän huomioita positiivisiin tunteisiin tai arjen pieniin positiivisiin asioihin ympärillään, kun niitä huomaat. Tällä tavalla saa tässäkin negatiivisia tunteita ruokkivassa tilanteessa lisättyä positiivisia tunteita elämään. Kun teet tätä aina udelleen ja uudelleen, huomaat, että koet positiivisia tunteita yhä enemmän. Ei ole tarkoitus muuttaa elämässäsi mitään, vaan vain olla tarkkaavaisempi positiivisten tunteiden suhteen ja hyväksyä myös negatiiviset tunteet.

Lue lisää:

Itsemyötätunto suojaa krooniselta stressiltä: https://www.arpeeti.fi/2018/12/

Itsemyötätunto tuottaa vakaata ja realistista itsearvostusta itsetuntoa paremmin: https://www.arpeeti.fi/2019/01/