Johtajan itsemyötätunto

Johtaminen ja esihenkilötyö on tunteita kuormittavaa ja kognitiivisesti rasittavaa vuorovaikutustyötä. Itsemyötätunto on juuri siksi tärkeä voimavara johtamistyössä. Itsemyötätunto on tunteiden säätelyn keino, joka vähentää stressiä ja parantaa resilienssiä ja pystyvyysuskoa. Itsemyötätunto on johtajan tärkeä taito, koska se auttaa johtajaa suhtautumaan itseensä inhimillisesti myös epäonnistumisten, riittämättömyyden tai vaikeiden päätösten hetkellä. Se ei tarkoita itsesääliä tai vastuusta luistamista, vaan realistista, hyväksyvää ja rakentavaa asennetta omia kokemuksia kohtaan. Itsemyötätunto antaa tilaa pysähtyä, tunnistaa omat rajat ja tehdä viisaita valintoja kiireen ja paineenkin keskellä.

Antisosiaalinen johtamistyyli, jossa korostuu itsekeskeisyys ja kilpailullisuus on yhteydessä itsemyötätunnon pelkoon. Itsemyötätuntoa saatetaan vältellä sen pelossa, että se johtaisi laiskistumiseen, mukavuudenhaluun tai itsensä helpolla päästämiseen. Tällainen pelko kumpuaa usein väärinymmärryksestä, kun ei tiedetä, mitä itsemyötätunto oikeastaan tarkoittaa. Julkisessa keskustelussa itsemyötätunto typistyy usein armollisuuden synonyymiksi tai nähdään epämääräisenä pehmeänä höttönä. Korkean itsemyötätunnon omaavat ihmiset asettavat itseasiassa korkeampia tavoitteita itselleen kuin matalan itsemyötätunnon omaavat ihmiset.

Todellisuudessa itsemyötätunto on aktiivinen ja tavoitesuuntautunut mielen taito. Se auttaa johtajaa säätelemään tunteitaan rakentavasti, palaamaan nopeammin takaisin toimintakykyyn kuormittavien tilanteiden jälkeen ja tekemään päätöksiä ilman liiallista itsekritiikkiä tai uupumista. Itsemyötätunto antaa tilaa pysähtyä, tunnistaa omat rajat ja suunnata toimintaa arvopohjaisesti myös kiireen ja paineen keskellä. Se ei tarkoita heikkoutta, vaan vahvuutta kohdata todellisuus sellaisena kuin se on myös silloin, kun se on epämiellyttävä tai vaikea.

Itsemyötätuntoiset johtajat mielletään tehokkaiksi johtajiksi. Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että niinä päivinä, jolloin johtaja oli erityisen itsemyötätuntoinen, hän auttoi enemmän muita, jolloin johtajan osaaminen arvioitiin korkeammaksi. Itsemyötätunto ylipäätään lisää auttamishalua ja myötätuntoisuutta muitakin kohtaan. Itsemyötätunto ei ole itsekästä. Itsemyötätunto on myös yhteydessä palvelevaan ja autenttiseen johtamiseen. Lisäksi johtajan hyvät kommunikaatiotaidot ennustivat eräässä tutkimuksessa johtajan korkeaa itsemyötätuntoa.

Mallioppimisella on tärkeä merkitys itsemyötätunnon kehittymisessä. Kun yksilö havaitsee toisen ihmisen suhtautuvan itseensä myötätuntoisesti, tämä voi lisätä myös tarkkailijan omaa itsemyötätuntoa. Tämä tekee esihenkilöiden ja johtajien roolista ratkaisevan tärkeän. Kun johtaja kohtelee itseään inhimillisesti ja rakentavasti epäonnistumisten, kiireen tai paineiden keskellä, hän luo samalla turvallista tilaa myös muille olla keskeneräisiä ja oppivia. Itsemyötätunto voi näin levitä työyhteisössä esimerkin ja kannustavan ilmapiirin kautta.

Lue lisää aiemmista blogeistani

Mitä itsemyötätunto tarkoittaa psykologisena käsitteenä? Itsemyötätunto – mistä oikeastaan on kyse? – Arpeeti

Miten itsemyötätuntoa kehitetään? Miten itsemyötätuntoa kehitetään? – Arpeeti

Voit myös tilata aiheesta valmennusta tai itsemyötätuntopohjaista työnohjausta. Arpeetin yrittäjällä Merjalla on myös itsellään pitkä johtamiskokemus ja hän tekee väitöskirjaa itsemyötätunnon yhteydestä työhyvinvointiin.

Lähteet:

• Dodson, S. J., & Heng, Y. T. (2022). Self‐compassion in organizations: A review and future research agenda. Journal of Organizational Behavior, 43(2), 168 196.
• Basran, J., Pires, C., Matos, M., McEwan, K., & Gilbert, P. (2019). Styles of leadership, fears of compassion, and competing to avoid inferiority. Frontiers in psychology, 9, 2460.
• Ramos Salazar, L. (2022). The mediating effect of mindfulness and self-compassion on leaders’ communication competence and job satisfaction. Journal of Communication Management, 26(1), 39-57.
• Kosirnik, C., Antonini Philippe, R., & Pomini, V. (2022). Investigating the Links Between Performers’ Self-Compassion, Mental Toughness and Their Social Environment: A Semi-Systematic Review. Frontiers in psychology, 13, 887099.
• Krieger, T., Hermann, H., Zimmermann, J., & grosse Holtforth, M. (2015). Associations of self-compassion and global self-esteem with positive and negative affect and stress reactivity in daily life: Findings from a smart phone study. Personality and individual differences, 87, 288-292.
• Lefebvre, J. I., Montani, F., & Courcy, F. (2020). Self-compassion and resilience at work: A practice-oriented review. Advances in Developing Human Resources, 22(4), 437-452.
• Lanaj, K., Jennings, R. E., Ashford, S. J., & Krishnan, S. (2022). When leader self-care begets other care: Leader role self-compassion and helping at work. Journal of Applied Psychology, 107(9), 1543.