Johtaminen ja tunteet
Johtaminen on tunnetyötä kahdelta suunnalta tarkasteltuna. Toisaalta se kuormittaa johtajan omia tunteita. Toisaalta taas johtaja on avainroolissa työyhteisön tunneilmaston luomisessa. Positiivisten tunteiden merkitystä työelämässä tutkitaan nyt paljon. Eikä se ole ihme, koska positiiviset tunteet laajentavat ajatteluamme. Tällöin syntyvät parhaimmat ideat ja olemme työssä tehokkaimmillamme. Negatiiviset tunteet puolestaan kaventavat tarkkaavaisuuttamme, jolloin kaikki energiamme menee todellisten tai ajattelumme seurauksena syntyneiden uhkien torjumiseen. Tällöin olemme taistele-pakene -tilassa, joka on evoluutiossa kehittynyt suojaamaan meitä ulkoisilta uhkilta. Nyky-yhteiskunnassa erilaiset psykososiaaliset uhkat laukaisevat taistele-pakene tilan. Työyhteisössä tällaiseksi uhkiksi aivojemme automaattinen tunnekeskus tulkitsee esimerkiksi erilaiset ristiriidat, yt-neuvottelut, muutokset, liiallisen työkuorman, kiireen, jatkuvat keskeytykset. Jokaisen henkilön aiemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten erilaiset tilanteet aktivoivat aivojemme tunnekeskusta. Selvää on kuitenkin se, että turvallisessa ilmapiirissä positiiviset tunteet kukoistavat, työ sujuu paremmin ja työhyvinvointi lisääntyy. Sen sijaan käskyttävä tai kylmä johtamistyyli eivät edistä turvallisen ilmapiirin syntymistä.
Positiiviset tunteet eivät synny käskemällä, vaan ne muodostuvat vuorovaikutuksen kautta. Positiivinen tunneilmapiiri ei tarkoita pelkästään positiivisten tunteiden vallassa oloa, vaan sitä, että tunteet ylipäätään sallitaan työyhteisössä. Mielipiteiden ja tunteiden jakaminen, työkavereiden kuunteleminen ja yhdessä pohtiminen luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja keskinäistä luottamusta. Yhdessä pohtiminen vaatii kuitenkin rohkeutta ilmaista omia erikoiseltakin tuntuvia ajatuksia ja tunteita. Toisaalta tarvitaan myös empatiaa, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää toisten ihmisten tilanteita. Välillä tarvitaan myös myötätuntoisia tekoja. Halu auttaa ja tukea toisia on myös tärkeä tekijä positiivisen tunneilmapiirin luomisessa. Positiiviset tunteet myös lievittävät negatiivisten tunteiden vaikutuksia. Olen viime aikoina tehnyt paljon työtä sosiaali- ja terveyspuolella työskentelevien kanssa. He joutuvat työssään kohtaamaan paljon haastavia asiakastilanteita. Lähes poikkeuksetta esiin nousee huumorin merkitys negatiivisen tunnekuorman tasaamisessa.
Miten johtaja voi edistää positiivista tunneilmapiiriä? Yksi tärkeimmistä tekijöistä on se, että johtaja on läsnä ihmisten arjessa. Johtaminen on vuorovaikutustyötä eikä sitä voi tehdä muuten kuin olemalla riittävästi läsnä. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että on tarpeeksi paikalla työyhteisössä. Johtajan työhön kuuluu luonnollisesti paljon palavereja ja ne pitää tietenkin hoitaa. Tärkeää on, että ihmisillä on sellainen olo, että tarvittaessa he saavat johtajan kiinni ja, että hänellä aikaa ja halua kuunnella heitä. Mielestäni Suomessa on paljon johtajina sellaisia henkilöitä, jotka eivät ymmärrä, mitä johtajana oleminen tarkoittaa. Kun ei ymmärrä, mitä johtajana oleminen tarkoittaa, ei välttämättä ole hakeutunut tehtävään, joka itselle soveltuu. Johtamista tehdään ennen muuta vuorovaikutuksessa. Jos vuorovaikutus ihmisten kanssa on jotain, josta ei pidä suuressa mittakaavassa, niin silloin helposti välttelee ihmisten kanssa toimimista. Tällöin ei voi olla rakentamassa hyvää tunneilmapiiriä työyhteisössään. Toisaalta avoin vuorovaikutus työyhteisön kanssa auttaa myös johtajaa itseään purkamaan tunnekuormaa ja hälventämään erilaisia huolia. Tätä olen itse todistanut omalla urallani ja myös vetämissäni työyhteisötyönohjauksissa. Jos mököttää vain omassa huoneessaan piilossa, niin tällainen johtajan omaa työhyvinvointiakin tukeva väylä jää hyödyntämättä.
Johtaja tehtävänä on tuoda rakennetta ja merkitystä työhön. Usein työelämässä kohdataan paljon erilaisia eriskummallisia tilanteita, joita jokainen tulkitsee omasta ainutlaatuisesta näkökulmastaan. Johtajan tehtävänä on toimia liikkeelle panevana voimana siten, että näitä tilanteita pohditaan yhdessä. Tämä kuulostaa jo työnohjaajan työltä ja itse olekin vakuuttunut, että perinteisten esimieskoulutusten sijaan johtajat voisivat kokeilla työnohjaajakoulutusta tai ainakin dialogisuuden perussääntöihin perehtymistä. Yhdessä pohtimalla luodaan yhteistä näkemystä, joka on erittäin tärkeää hyvän tunneilmapiirin kannalta. Yhteisen näkemyksen luomisen kautta ehkäistään ristiriitoja. Yhdessä pohtiminen lisää myös kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista, joka on erittäin tärkeä motivaation lähde. Motivaatio ja osallistuminen osaltaan lisäävät positiivisia tunnekokemuksia. Näin saadaan positiivinen onnistumisen kehä. Positiivisuus tuottaa lisää positiivisuutta.
Johtaja toimii esimerkkinä. Johtajan oma käytös on tärkeä tekijä positiivisen tunneilmapiirin luomisessa. Hänen tulee toimia tavalla, joka ei aiheuta ihmisissä liikaa tulkinnanvaraisuuksia. Tällä tarkoitan sitä, että johtajan on toimittava läpinäkyvästi siten, ettei ihmisten tarvitse arvailla, milloin häntä uskaltaa ja saa lähestyä. Johtajan on osattava säädellä tunteitaan, mutta tarvittaessa tuoda niitä myös rakentavalla tavalla esille. Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen. On tärkeää, että johtaja pitää omasta tunneilmastostaan hyvää huolta. Keskellä kriisiä ei auta joutua paniikkiin, koska koko tiimi on kohta samassa tilassa. Rauhallisuuden säilyttäminen on myös johtajan oman jaksamisen kannalta tärkeää. Johtajalla on myös oltava empatiakykyä ja halua myötätuntoon. Aito myötätunto on yksi tärkeä elementti työhyvinvoinnin vaalimisessa.
Johtamistyö kuormittaa johtajan omia tunteita. Johtaja joutuu olemaan paljon erilaisten tunteiden ja eri puolilta organisaatiota tulevien vaatimusten kohteena. Johtajaan myös helposti projisoidaan omia menneitä kokemuksia tiedostamatta. On tärkeää hyväksyä se, että johtamistyö voi olla hyvin yksinäistä ja siihen kuuluu tuo kohteena oleminen. Johtajan oman hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää, että hän pystyy päivittäin palautumaan tästä tunnekuormasta. Tunteet myös tarttuvat työyhteisöstä johtajaan. Tämäkin on syytä tiedostaa. On syytä olla selvillä, kenen tunteita kantaa töistä kotiin. Myös jatkuva empaattisuus ja myötätuntoisuus voi olla kuormittavaa. Oman tunnekuorman hallinnassa yksi tärkeä tekijä tutkimustenkin mukaan ovat tunne- ja tietoisuustaidot. Tunteet syttyvät meissä automaattisesti. Toisaalta myös omien ajatustemme kautta voimme synnyttää sekä positiivisia ja negatiivisia tunteita. Pysähtyminen tähän hetkeen auttaa ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Tietoinen läsnäolo tasoittaa tunteiden kehossamme aiheuttamia hermostollisia ja hormonaalisia reaktioita. Rauhallisesta tilanteesta käsin voimme paremmin tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka edistävät omaa ja toistemme hyvinvointia. Tärkeää on myös löytää vertaisryhmiä tai vaikkapa työnohjaaja, jonka kanssa voi omia kokemuksiaan luottamuksellisesti jäsentää. Kysypä Arpeetilta johtajan työnohjauspalveluita mindfulness-tunnetaitovalmennuksella tai ilman ?
Lue lisää:
Levecque, Roose, Vanroelen, Rossem (2014). Affective team climate: A multi-level analysis of psycholosocial working conditions and psychological distress in team workers. Acta Sociologica.
Pirola-Merlo (2010). Agile innovation: The role of Team climate in rapid research and development. Journal of Occupational and Organizational Psychology.
Zárraga, Bonace (2005). The Impact of Team Atmosphere on Knowledge Outcomes in Self-managed Teams. Organization Studies.
González-Roma, Fortes-Ferreira, Peiró. (2009). Team climate, climate strength and team performance. A longitudinal study. Journal of Occupational and Organizational Psychology.
Dutton, Workman, Hardin (2014). Compassion at Work. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior s. 277 – 304.
Lilius, Worline, Dutton, Kanov, Maitlis (2011). Understanding compassion capability. Human relations 64(7), s. 873 – 899
Harikkala-Laihinen (2019). Positiivisuudessa on muutosvoimaa. Väitöskirja. Turun yliopisto.
