Tolok­kua työ­elä­mään!

 In Itsemyötätunto, Työelämä, Työhyvinvointi

”Tolok­ku ämmä!” sanoi taan­noin eräs minua arvioi­nut hen­ki­lö. Se oli yllät­tä­vä lausah­dus sii­nä tilan­tees­sa.  En suut­tu­nut. Pidin tuos­ta lausah­duk­ses­ta.  Olen jopa ylpeä sii­tä. Lausah­dus jäi joten­kin soi­maan pää­hä­ni useak­si vuo­dek­si ja nyt olen täs­sä – läh­dös­sä tuo­maan tolok­kua työ­elä­mään.

Mitä on tolok­ku? Oulun mur­teen uudes­sa sana­kir­jas­sa tolo­kul­le anne­taan kol­me mer­ki­tys­tä:

  • Ahke­ra
  • Kel­vol­li­nen, kun­nol­li­nen, vaka­vas­ti otet­ta­va
  • Sel­vyys, jär­ki

Ahke­ruut­ta ja uuras­tus­ta työ­elä­mäs­tä tänä päi­vä­nä löy­tyy var­mas­ti ilman minua­kin, ehkä lii­an­kin kans­sa. Kel­vol­li­nen, kun­nol­li­nen ja vaka­vas­ti otet­ta­va halu­aa toden­nä­köi­ses­ti olla jokai­nen meis­tä työs­sään. Sel­vyys ja jär­ki ovat minul­le ne sanat, jot­ka haluan eri­tyi­ses­ti liit­tää sanaan tolok­ku.

”Mer­ja, sinul­la on maa­lais­jär­keä” sanoi puo­les­taan eräs esi­mie­he­ni. Itse sanon, että olen yksin­ker­tai­nen ihmi­nen. Tämä tar­koit­taa sitä, että rakas­tan sel­keyt­tä ja yksin­ker­tai­suut­ta. Kaik­ki tämä on mie­les­tä­ni puh­das­ta tolok­kua: maa­lais­jär­ki, sel­keys ja yksin­ker­tai­suus.

Miten tolok­ku liit­tyy sit­ten työ­elä­mään? Olen 20 vuot­ta saa­nut tar­kas­tel­la työ­elä­mää eri­lai­sis­sa orga­ni­saa­tiois­sa: osa­keyh­tiöis­sä, val­tiol­la ja kun­nal­li­sel­la puo­lel­la. Näi­den vuo­sien aika­na olen saa­nut olla muka­na kehit­tä­mäs­sä orga­ni­saa­tioi­den toi­min­taa ja vie­mäs­sä eteen­päin mitä moni­nai­sem­pia muu­tok­sia. Olen tör­män­nyt työyh­tei­söis­sä kai­ken­lai­siin ilmiöi­hin. Luu­li­si, että olen jo näh­nyt kai­ken. Aina kui­ten­kin tör­mään johon­kin uuteen, ja työ­elä­män eri vivah­teet jak­sa­vat häm­mäs­tyt­tää ja ilah­dut­taa minua suu­res­ti ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Vii­mei­sen parin vuo­den aika­na minul­la on ollut mah­dol­li­suus kes­kit­tyä rau­has­sa opin­to­jen kaut­ta tut­ki­maan työ­elä­män moni­nai­suut­ta. Opin­not ovat olleet erit­täin hedel­mäl­li­siä. Olen voi­nut pei­la­ta koke­muk­sia­ni sii­hen, mitä oikeas­ti on tie­teel­li­ses­ti tut­kit­tu työ­elä­mäs­tä: työ­hy­vin­voin­tia, stres­siä, muu­tok­sen joh­ta­mis­ta, esi­mies­työ­tä, työil­ma­pii­riä, työ­tyy­ty­väi­syyt­tä, työ­mo­ti­vaa­tio­ta, työn imua ja niin edel­leen.  Nämä ovat tär­kei­tä asioi­ta ja aina aika ajoin jon­kin uusi ter­mi nousee pin­nal­le. Mikä sit­ten on perim­mäi­nen syy sii­hen, että ihmi­nen voi hyvin ja samal­la tekee tulok­se­kas­ta työ­tä?

Minus­ta on kyse sii­tä, että jokai­sel­la työyh­tei­sön jäse­nel­lä on sel­keä­nä mie­les­sään se suun­ta, jon­ne ollaan yhdes­sä mat­kal­la. Sel­keyt­tä saa­daan aikaan kom­mu­ni­kaa­tiol­la, aidol­la dia­lo­gil­la. Jos työt tök­ki­vät, niin ongel­mat rat­kea­vat yhdes­sä dia­lo­gin kaut­ta. Jokai­sel­ta meis­tä löy­tyy maa­lais­jär­keä omaan työ­höm­me liit­ty­vien asioi­den kehit­tä­mi­seen. Osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suu­det oman työn kehit­tä­mi­seen ja pää­tök­sen­te­koon kas­vat­ta­vat työ­mo­ti­vaa­tio­ta ja hyvin­voin­tia. Samal­la tämä lisää orga­ni­saa­tioi­den toi­min­nan laa­tua ja paran­taa suo­ri­tus­ky­kyä, kun kaik­ki mah­dol­li­nen tie­to saa­daan hyö­ty­käyt­töön. Yksin­ker­tais­ta, eikö ole­kin? Tämä on mie­les­tä­ni jopa erit­täin tolok­kua, mut­tei suin­kaan helep­poa. Aidon dia­lo­gin aikaan­saa­mi­nen on haas­ta­va teh­tä­vä. Dia­lo­gi ei muu­ten ole syno­nyy­mi kes­kus­te­lul­le, mut­ta sii­tä, mitä dia­lo­gi oikeas­ti tar­koit­taa, ker­ron seu­raa­vas­sa blo­gis­sa­ni.

Entä tun­tei­den mer­ki­tys? Kyl­lä, tun­teet kuu­lu­vat ihmi­se­lä­mään olen­nai­ses­ti ja niil­lä on teh­tä­vän­sä, mut­ta tolok­kua tun­tei­den­kin kans­sa tar­vi­taan. Tun­teet herää­vät usein meis­tä riip­pu­mat­ta ja tah­to­mat­tam­me. Eri­lai­set olo­suh­teet ja tilan­teet virit­tä­vät tun­tei­tam­me eri taval­la. Tun­teet ovat arvok­kai­ta vies­te­jä ja nii­hin tulee suh­tau­tua arvos­ta­vas­ti. Tun­teil­la on roo­lin­sa myös pää­tök­sen­teos­sam­me. Tun­tei­den val­las­sa, kuten esi­mer­kik­si innos­tu­nee­na, voim­me saa­da pal­jon hyvää aikaan. Osa tun­teis­tam­me on puo­les­taan sel­lai­sia, että jos olem­me nii­den val­las­sa pit­kään, ne vain syö­vät voi­ma­va­ro­jam­me. Tun­teet kuu­lu­vat olen­nai­se­na osa­na ihmi­se­lä­mään ja sitä kaut­ta myös työ­elä­mään. Aina sil­loin täl­löin tar­vi­taan kui­ten­kin tun­ne­to­lok­kua. Tämä onnis­tuu itse­myö­tä­tun­non kaut­ta. Itse­myö­tä­tun­to­tai­to­jen kehit­ty­mi­nen paran­taa ihmi­sen hyvin­voin­tia. Hyvät itse­myö­tä­tun­to­tai­dot teke­vät myös ihmi­sen toi­min­nas­ta proak­tii­vis­ta ja teho­kas­ta, kun hän koh­taa eri­lai­sia haas­tei­ta.  Itse­myö­tä­tun­to on kes­kei­nen tai­to työ­elä­mäs­sä, jos­sa jou­dum­me väis­tä­mät­tä eri­lais­ten tun­tei­ta virit­tä­vien tilan­tei­den eteen. Itse­myö­tä­tun­nos­ta­kin kir­joi­tan tar­kem­min myö­hem­mis­sä blo­geis­sa­ni, sil­lä se on yksi kes­kei­nen tee­ma vie­lä meneil­lään ole­vis­sa opin­nois­sa­ni.

Tolok­kua työ­elä­mään löy­tyy meil­tä jokai­sel­ta. Usein tämän tolo­kun esiin kai­va­mi­seen ei kui­ten­kaan ole tar­peek­si aikaa eikä tilaa arjen kii­reis­sä. Tolo­kun löy­tä­mi­nen ei myös­kään aina onnis­tu yksin. Sil­loin tar­vi­taan avoin­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta tois­ten kans­sa. Aina välil­lä työyh­tei­sös­sä saat­taa tul­la eteen sel­lai­nen­kin tilan­ne, että tar­vi­taan ulko­puo­lis­ta­kin tolo­kun kai­va­jaa avuk­si kehit­tä­mään ja poh­ti­maan työn­te­ke­mi­seen liit­ty­viä asioi­ta. Täs­sä koh­din olen käy­tet­tä­vis­sän­ne! 😊

Uusimmat artikkelit