Tolokkua työelämään!
”Tolokku ämmä!” sanoi taannoin eräs minua arvioinut henkilö. Se oli yllättävä lausahdus siinä tilanteessa. En suuttunut. Pidin tuosta lausahduksesta. Olen jopa ylpeä siitä. Lausahdus jäi jotenkin soimaan päähäni useaksi vuodeksi ja nyt olen tässä – lähdössä tuomaan tolokkua työelämään.
Mitä on tolokku? Oulun murteen uudessa sanakirjassa tolokulle annetaan kolme merkitystä:
- Ahkera
- Kelvollinen, kunnollinen, vakavasti otettava
- Selvyys, järki
Ahkeruutta ja uurastusta työelämästä tänä päivänä löytyy varmasti ilman minuakin, ehkä liiankin kanssa. Kelvollinen, kunnollinen ja vakavasti otettava haluaa todennäköisesti olla jokainen meistä työssään. Selvyys ja järki ovat minulle ne sanat, jotka haluan erityisesti liittää sanaan tolokku.
”Merja, sinulla on maalaisjärkeä” sanoi puolestaan eräs esimieheni. Itse sanon, että olen yksinkertainen ihminen. Tämä tarkoittaa sitä, että rakastan selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Kaikki tämä on mielestäni puhdasta tolokkua: maalaisjärki, selkeys ja yksinkertaisuus.
Miten tolokku liittyy sitten työelämään? Olen 20 vuotta saanut tarkastella työelämää erilaisissa organisaatioissa: osakeyhtiöissä, valtiolla ja kunnallisella puolella. Näiden vuosien aikana olen saanut olla mukana kehittämässä organisaatioiden toimintaa ja viemässä eteenpäin mitä moninaisempia muutoksia. Olen törmännyt työyhteisöissä kaikenlaisiin ilmiöihin. Luulisi, että olen jo nähnyt kaiken. Aina kuitenkin törmään johonkin uuteen, ja työelämän eri vivahteet jaksavat hämmästyttää ja ilahduttaa minua suuresti kerta toisensa jälkeen. Viimeisen parin vuoden aikana minulla on ollut mahdollisuus keskittyä rauhassa opintojen kautta tutkimaan työelämän moninaisuutta. Opinnot ovat olleet erittäin hedelmällisiä. Olen voinut peilata kokemuksiani siihen, mitä oikeasti on tieteellisesti tutkittu työelämästä: työhyvinvointia, stressiä, muutoksen johtamista, esimiestyötä, työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä, työmotivaatiota, työn imua ja niin edelleen. Nämä ovat tärkeitä asioita ja aina aika ajoin jonkin uusi termi nousee pinnalle. Mikä sitten on perimmäinen syy siihen, että ihminen voi hyvin ja samalla tekee tuloksekasta työtä?
Minusta on kyse siitä, että jokaisella työyhteisön jäsenellä on selkeänä mielessään se suunta, jonne ollaan yhdessä matkalla. Selkeyttä saadaan aikaan kommunikaatiolla, aidolla dialogilla. Jos työt tökkivät, niin ongelmat ratkeavat yhdessä dialogin kautta. Jokaiselta meistä löytyy maalaisjärkeä omaan työhömme liittyvien asioiden kehittämiseen. Osallistumismahdollisuudet oman työn kehittämiseen ja päätöksentekoon kasvattavat työmotivaatiota ja hyvinvointia. Samalla tämä lisää organisaatioiden toiminnan laatua ja parantaa suorituskykyä, kun kaikki mahdollinen tieto saadaan hyötykäyttöön. Yksinkertaista, eikö olekin? Tämä on mielestäni jopa erittäin tolokkua, muttei suinkaan heleppoa. Aidon dialogin aikaansaaminen on haastava tehtävä. Dialogi ei muuten ole synonyymi keskustelulle, mutta siitä, mitä dialogi oikeasti tarkoittaa, kerron seuraavassa blogissani.
Entä tunteiden merkitys? Kyllä, tunteet kuuluvat ihmiselämään olennaisesti ja niillä on tehtävänsä, mutta tolokkua tunteidenkin kanssa tarvitaan. Tunteet heräävät usein meistä riippumatta ja tahtomattamme. Erilaiset olosuhteet ja tilanteet virittävät tunteitamme eri tavalla. Tunteet ovat arvokkaita viestejä ja niihin tulee suhtautua arvostavasti. Tunteilla on roolinsa myös päätöksenteossamme. Tunteiden vallassa, kuten esimerkiksi innostuneena, voimme saada paljon hyvää aikaan. Osa tunteistamme on puolestaan sellaisia, että jos olemme niiden vallassa pitkään, ne vain syövät voimavarojamme. Tunteet kuuluvat olennaisena osana ihmiselämään ja sitä kautta myös työelämään. Aina silloin tällöin tarvitaan kuitenkin tunnetolokkua. Tämä onnistuu itsemyötätunnon kautta. Itsemyötätuntotaitojen kehittyminen parantaa ihmisen hyvinvointia. Hyvät itsemyötätuntotaidot tekevät myös ihmisen toiminnasta proaktiivista ja tehokasta, kun hän kohtaa erilaisia haasteita. Itsemyötätunto on keskeinen taito työelämässä, jossa joudumme väistämättä erilaisten tunteita virittävien tilanteiden eteen. Itsemyötätunnostakin kirjoitan tarkemmin myöhemmissä blogeissani, sillä se on yksi keskeinen teema vielä meneillään olevissa opinnoissani.
Tolokkua työelämään löytyy meiltä jokaiselta. Usein tämän tolokun esiin kaivamiseen ei kuitenkaan ole tarpeeksi aikaa eikä tilaa arjen kiireissä. Tolokun löytäminen ei myöskään aina onnistu yksin. Silloin tarvitaan avointa vuorovaikutusta toisten kanssa. Aina välillä työyhteisössä saattaa tulla eteen sellainenkin tilanne, että tarvitaan ulkopuolistakin tolokun kaivajaa avuksi kehittämään ja pohtimaan työntekemiseen liittyviä asioita. Tässä kohdin olen käytettävissänne! ?
