Sosiaalinen vertailu arjessamme

Ihmismielelle on evoluutiossa kehittynyt halu tehdä vaikutus muihin ihmisiin. Ihmisille on tarve saada muut ihmiset pitämään huolta itsestään, saada kunnioitusta ja ihailua sekä saada muut ihmiset antamaan tukea. Tämä kaikki on ollut tärkeää eloonjäämisen ja lisääntymisen kannalta. On ollut tärkeää kuulua heimoon, jonka avulla selviytyminen fyysisesti vaarallisessa ympäristössä on ollut todennäköisempää. Tärkeää on ollut myös löytää kumppani, jonka kanssa on voinut siirtää geenejään eteenpäin. Jos olemme kokeneet, ettemme saa edellä kuvattuja asioita, elämästämme on saattanut tulla riskialttiimpaa. Sosiaalinen vertailu auttaa myös eri ryhmien sääntöjen noudattamisessa, mikä ylläpitää järjestystä. Sosiaalinen vertailussa tärkeämpää onkin vertailu suhteessa lähiryhmään kuin kaukaisempiin ihmisiin.

Sosiaalinen vertailua on myös eläimillä. Alempiarvoisuuden kokemuksen ja sosiaalisen arvoasteikon ansiosta eläimet ovat pystyneet elämään rauhassa ryhmissä ilman jatkuvaa väkivallan uhkaa. On ollut selkeää ketkä syövät saalilta ensin. Tästä ei ole tarvinnut joka kerta erikseen taistella. Nykyään ihminen haluaa kilpailla arvostuksesta, lahjakkuudesta ja haluttavuudesta. Kilpaillaan työpaikoista, koulutuspaikoista, arvosanoista, ylennyksistä, liikuntasuorituksista ja elämänkumppanin löytymisestä. Saatamme myös asettaa toisiamme arvojärjestykseen kokemuksen, tietämyksen, iän, vallan ja kauneuden perusteella. Sosiaalinen vertailu voi liittyä mihin tahansa, jonka osalta vertailija huomaa samankaltaisuutta tai erilaisuutta verrattuna muihin. Sosiaalista vertailua voidaan tehdä myös sen suhteen, miten pitäisi ajatella jostakin asiasta: Millainen mielipide minulla pitäisi olla tästä asiasta? Sosiaaliseen vertailuun liittyy myös halu voittaa konfliktitilanteissa sekä kilpailussa resursseista ja sosiaalisesta asemasta.

Sosiaalinen vertailu saa meidät kehittymään ja innostumaan. Sosiaalisen vertailun kautta saamme tietoa itsestämme ja kyvyistämme. Tämän tiedon pohjalta voimme kehittää itseämme haluamaamme suuntaan. Innostava tunnejärjestelmä ruokkii sosiaalista vertailua. Lue lisää muista tunnejärjestelmistä (rauha/hoiva ja taistele/pakene) aiemmasta blogistani: https://www.arpeeti.fi/tunteet-kriisitilanteessa/ Ajatuksia havainnoimalla voi huomata, milloin sosiaalinen vertailu kytkeytyy päälle. Tällöin keskitymme vertailemaan itseämme toisiin ja olemme huolissamme, pärjäämmekö vertailussa vai onko meillä jotakin piirteitä, jotka tekevät meistä muita huonompia. Jos emme pärjää vertailussa ja koemme olevamme muita alempiarvoisia, olemme alttiita häpeälle. Häpeän evoluutionaariset juuret liittyvät sosiaaliseen uhkaan, kilpailuun yhteisössä ja itsensä osoittamisessa hyväksytyksi tai haluttavaksi. Se liittyy sosiaaliseen asemaan ryhmässä ja henkilökohtaiseen maineeseen. Häpeä on varoitusmerkki siitä, ettei herätä tarpeeksi positiivisia tunteita tai herättää liikaa negatiivisia tunteita itselle merkityksellisten ihmisten mielessä. Lue häpeästä lisää tutkimuskautsauksestani: Häpeää ja itsemyötätuntoa — Tiedelehti Hybris (hybrislehti.net)

Mitä epävarmempi ihminen on sosiaalisissa suhteissaan, sitä enemmän hän ajattelee itseään ja toisia kilpailun ja sosiaalisen arvoaseman kannalta. Hän voi tuntea pakottavaa tarvetta osoittaa oma arvonsa samalla, kun pelkää toisten arvostelua, torjuntaa ja huomiotta jättämistä. Tämä voi johtaa omien virheiden peittelyyn ja muunkinlaiseen itsepetokseen. Lopulta innostumista ruokkiva sosiaalinen vertailu kääntyykin taistele ja pakene eli stressitilaksi. Itsemyötätunto tuottaa sellaista realistista ja vakaata itsearvostusta, jossa omiin onnistumisiin ja epäonnistumisiin voidaan ottaa hyväksyvä ja rauhallinen suhde. Lue tästä tarkemmin aiemmasta blogistani: https://www.arpeeti.fi/itsemyotatunto-tuottaa-vakaata-ja-realistista-itsearvostusta/

Sosiaalinen vertailu voi tehdä meidät onnettomiksi ja haluamaan koko ajan jotain enemmän ja parempaa. Esimerkiksi uusi käytetty auto tekee meidät iloiseksi. Kun selviää, että naapuri on ostanut aivan uuden kalliin urheiluauton, tulemme onnettomaksi. Mikään ei ole muuttunut, mutta vertailu on tullut mukaan emmekä ole enää yhtä iloisia kuin aiemmin. Sosiaalinen vertailu voi estää meitä olemasta tyytyväisiä ja sovussa itsemme kanssa.

Sosiaalinen vertailu on ihmisille täysin normaali evoluutiossa kehittynyt taipumus. Se on suhteellisen automaattinen mielenilmiö, joka voi ilmetä mielessämme tiedostamattakin. Eri tilanteet aktivoivat sosiaalisen vertailun päälle kytkeytymistä eri tavoin.  Stressi, kilpailullisuus, tilanteen uutuus tai muuttuminen voivat aktivoida sosiaalista vertailua. Sosiaalinen vertailu voi siivittää meitä uusiin saavutuksiin, mutta liiallisuuksiin mennessään se voi olla haitallista. On tärkeää olla lähtemättä kaikkien ajatuskulkujen mukaan. Ajatuksia liikkuu mielessämme jatkuvasti. Ajatukset syttyvät nopeasti ja niillä voi olla suuria vaikutuksia. Osa ajatuksista on järkeviä ja osa ei. Kiireessä uskomme helpommin kaikkia ajatuksiamme. Pysähtymällä tarkkailemaan ajatuksiamme, voimme itse päättää, minkä ajatuksen mukaan milloinkin lähdemme. Tämä vaatii taitoa metatietoisuuteen, joka on erittäin tärkeä taito oman suoriutumisen, kriittisen ajattelun ja hyvinvoinnin kannalta.

Lue lisää:

Gerber, Wheeler, Suls (2018). A Social Comparsion Theory Meta-Analysis 60+ Years On. Psychological Bulletin.

Gilbert (2015). Myötätuntoinen mieli. Uusia näkökulmia arjen haasteisiin.

Gibbons, Buunk (1999). Individual Differences in Social Comparions: Developmet of a Scale of Social Comparison Orientation. Journal of Persnalitys and Social Psychology.