Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu arjessamme

 In Blogi, Ryhmäilmiöt

Ihmis­mie­lel­le on evo­luu­tios­sa kehit­ty­nyt halu teh­dä vai­ku­tus mui­hin ihmi­siin. Ihmi­sil­le on tar­ve saa­da muut ihmi­set pitä­mään huol­ta itses­tään, saa­da kun­nioi­tus­ta ja ihai­lua sekä saa­da muut ihmi­set anta­maan tukea. Tämä kaik­ki on ollut tär­ke­ää eloon­jää­mi­sen ja lisään­ty­mi­sen kan­nal­ta. On ollut tär­ke­ää kuu­lua hei­moon, jon­ka avul­la sel­viy­ty­mi­nen fyy­si­ses­ti vaa­ral­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä on ollut toden­nä­köi­sem­pää. Tär­ke­ää on ollut myös löy­tää kump­pa­ni, jon­ka kans­sa on voi­nut siir­tää gee­ne­jään eteen­päin. Jos olem­me koke­neet, ettem­me saa edel­lä kuvat­tu­ja asioi­ta, elä­mäs­täm­me on saat­ta­nut tul­la ris­kialt­tiim­paa. Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu aut­taa myös eri ryh­mien sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­ses­sa, mikä yllä­pi­tää jär­jes­tys­tä. Sosi­aa­li­nen ver­tai­lus­sa tär­keäm­pää onkin ver­tai­lu suh­tees­sa lähi­ryh­mään kuin kau­kai­sem­piin ihmisiin.

Sosi­aa­li­nen ver­tai­lua on myös eläi­mil­lä. Alem­piar­voi­suu­den koke­muk­sen ja sosi­aa­li­sen arvoas­tei­kon ansios­ta eläi­met ovat pys­ty­neet elä­mään rau­has­sa ryh­mis­sä ilman jat­ku­vaa väki­val­lan uhkaa. On ollut sel­ke­ää ket­kä syö­vät saa­lil­ta ensin. Täs­tä ei ole tar­vin­nut joka ker­ta erik­seen tais­tel­la. Nyky­ään ihmi­nen halu­aa kil­pail­la arvos­tuk­ses­ta, lah­jak­kuu­des­ta ja halut­ta­vuu­des­ta. Kil­pail­laan työ­pai­kois­ta, kou­lu­tus­pai­kois­ta, arvo­sa­nois­ta, ylen­nyk­sis­tä, lii­kun­ta­suo­ri­tuk­sis­ta ja elä­män­kump­pa­nin löy­ty­mi­ses­tä. Saa­tam­me myös aset­taa toi­siam­me arvo­jär­jes­tyk­seen koke­muk­sen, tie­tä­myk­sen, iän, val­lan ja kau­neu­den perus­teel­la. Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu voi liit­tyä mihin tahan­sa, jon­ka osal­ta ver­tai­li­ja huo­maa saman­kal­tai­suut­ta tai eri­lai­suut­ta ver­rat­tu­na mui­hin. Sosi­aa­lis­ta ver­tai­lua voi­daan teh­dä myös sen suh­teen, miten pitäi­si aja­tel­la jos­ta­kin asias­ta: Mil­lai­nen mie­li­pi­de minul­la pitäi­si olla täs­tä asias­ta? Sosi­aa­li­seen ver­tai­luun liit­tyy myös halu voit­taa konflik­ti­ti­lan­teis­sa sekä kil­pai­lus­sa resurs­seis­ta ja sosi­aa­li­ses­ta asemasta.

Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu saa mei­dät kehit­ty­mään ja innos­tu­maan. Sosi­aa­li­sen ver­tai­lun kaut­ta saam­me tie­toa itses­täm­me ja kyvyis­täm­me. Tämän tie­don poh­jal­ta voim­me kehit­tää itseäm­me halua­maam­me suun­taan. Innos­ta­va tun­ne­jär­jes­tel­mä ruok­kii sosi­aa­lis­ta ver­tai­lua. Lue lisää muis­ta tun­ne­jär­jes­tel­mis­tä (rauha/hoiva ja taistele/pakene) aiem­mas­ta blo­gis­ta­ni: https://www.arpeeti.fi/tunteet-kriisitilanteessa/ Aja­tuk­sia havain­noi­mal­la voi huo­ma­ta, mil­loin sosi­aa­li­nen ver­tai­lu kyt­key­tyy pääl­le. Täl­löin kes­ki­tym­me ver­tai­le­maan itseäm­me toi­siin ja olem­me huo­lis­sam­me, pär­jääm­me­kö ver­tai­lus­sa vai onko meil­lä jota­kin piir­tei­tä, jot­ka teke­vät meis­tä mui­ta huo­nom­pia. Jos emme pär­jää ver­tai­lus­sa ja koem­me ole­vam­me mui­ta alem­piar­voi­sia, olem­me alt­tii­ta häpeäl­le. Häpeän evo­luu­tio­naa­ri­set juu­ret liit­ty­vät sosi­aa­li­seen uhkaan, kil­pai­luun yhtei­sös­sä ja itsen­sä osoit­ta­mi­ses­sa hyväk­sy­tyk­si tai halut­ta­vak­si. Se liit­tyy sosi­aa­li­seen ase­maan ryh­mäs­sä ja hen­ki­lö­koh­tai­seen mai­nee­seen. Häpeä on varoi­tus­merk­ki sii­tä, ettei herä­tä tar­peek­si posi­tii­vi­sia tun­tei­ta tai herät­tää lii­kaa nega­tii­vi­sia tun­tei­ta itsel­le mer­ki­tyk­sel­lis­ten ihmis­ten mie­les­sä. Lue häpeäs­tä lisää tut­ki­mus­kaut­sauk­ses­ta­ni: Häpe­ää ja itse­myö­tä­tun­toa — Tie­de­leh­ti Hybris (hybrislehti.net)

Mitä epä­var­mem­pi ihmi­nen on sosi­aa­li­sis­sa suh­teis­saan, sitä enem­män hän ajat­te­lee itse­ään ja toi­sia kil­pai­lun ja sosi­aa­li­sen arvoa­se­man kan­nal­ta. Hän voi tun­tea pakot­ta­vaa tar­vet­ta osoit­taa oma arvon­sa samal­la, kun pel­kää tois­ten arvos­te­lua, tor­jun­taa ja huo­miot­ta jät­tä­mis­tä. Tämä voi joh­taa omien vir­hei­den peit­te­lyyn ja muun­kin­lai­seen itse­pe­tok­seen. Lopul­ta innos­tu­mis­ta ruok­ki­va sosi­aa­li­nen ver­tai­lu kään­tyy­kin tais­te­le ja pake­ne eli stres­si­ti­lak­si. Itse­myö­tä­tun­to tuot­taa sel­lais­ta rea­lis­tis­ta ja vakaa­ta itsear­vos­tus­ta, jos­sa omiin onnis­tu­mi­siin ja epä­on­nis­tu­mi­siin voi­daan ottaa hyväk­sy­vä ja rau­hal­li­nen suh­de. Lue täs­tä tar­kem­min aiem­mas­ta blo­gis­ta­ni: https://www.arpeeti.fi/itsemyotatunto-tuottaa-vakaata-ja-realistista-itsearvostusta/

Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu voi teh­dä mei­dät onnet­to­mik­si ja halua­maan koko ajan jotain enem­män ja parem­paa. Esi­mer­kik­si uusi käy­tet­ty auto tekee mei­dät iloi­sek­si. Kun sel­vi­ää, että naa­pu­ri on osta­nut aivan uuden kal­liin urhei­luau­ton, tulem­me onnet­to­mak­si. Mikään ei ole muut­tu­nut, mut­ta ver­tai­lu on tul­lut mukaan emme­kä ole enää yhtä iloi­sia kuin aiem­min. Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu voi estää mei­tä ole­mas­ta tyy­ty­väi­siä ja sovus­sa itsem­me kanssa.

Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu on ihmi­sil­le täy­sin nor­maa­li evo­luu­tios­sa kehit­ty­nyt tai­pu­mus. Se on suh­teel­li­sen auto­maat­ti­nen mie­le­nil­miö, joka voi ilme­tä mie­les­säm­me tie­dos­ta­mat­ta­kin. Eri tilan­teet akti­voi­vat sosi­aa­li­sen ver­tai­lun pääl­le kyt­key­ty­mis­tä eri tavoin.  Stres­si, kil­pai­lul­li­suus, tilan­teen uutuus tai muut­tu­mi­nen voi­vat akti­voi­da sosi­aa­lis­ta ver­tai­lua. Sosi­aa­li­nen ver­tai­lu voi sii­vit­tää mei­tä uusiin saa­vu­tuk­siin, mut­ta lii­al­li­suuk­siin men­nes­sään se voi olla hai­tal­lis­ta. On tär­ke­ää olla läh­te­mät­tä kaik­kien aja­tus­kul­ku­jen mukaan. Aja­tuk­sia liik­kuu mie­les­säm­me jat­ku­vas­ti. Aja­tuk­set syt­ty­vät nopeas­ti ja niil­lä voi olla suu­ria vai­ku­tuk­sia. Osa aja­tuk­sis­ta on jär­ke­viä ja osa ei. Kii­rees­sä uskom­me hel­pom­min kaik­kia aja­tuk­siam­me. Pysäh­ty­mäl­lä tark­kai­le­maan aja­tuk­siam­me, voim­me itse päät­tää, min­kä aja­tuk­sen mukaan mil­loin­kin läh­dem­me. Tämä vaa­tii tai­toa meta­tie­toi­suu­teen, joka on erit­täin tär­keä tai­to oman suo­riu­tu­mi­sen, kriit­ti­sen ajat­te­lun ja hyvin­voin­nin kannalta.

Lue lisää:

Ger­ber, Whee­ler, Suls (2018). A Social Com­par­sion Theo­ry Meta-Ana­ly­sis 60+ Years On. Psyc­ho­lo­gical Bulletin.

Gil­bert (2015). Myö­tä­tun­toi­nen mie­li. Uusia näkö­kul­mia arjen haasteisiin.

Gib­bons, Buunk (1999). Indi­vi­dual Dif­fe­rences in Social Com­pa­rions: Deve­lop­met of a Sca­le of Social Com­pa­ri­son Orien­ta­tion. Jour­nal of Pers­na­li­tys and Social Psychology.

Recommended Posts