Persoonallisuus pelissä
Persoonallisuutemme tekee meistä ainutlaatuisia yksilöitä. Persoonallisuus on psykologiassa hyvin monitahoinen ilmiö, jota ei voi supistaa muutamaksi piirteeksi tai värianalyysiksi. Helposti me arjessa lyömme kuitenkin leimoja toistemme ja itsemme otsaan. Luokittelemme itseämme ja toisia ihmisiä pysyvästi tietynlaisiksi. Nämä uskomukset vaikuttavat niin hyvässä kuin pahassa. Luokittelu on aivojemme tapa säästää energiaa. Kaipaamme ihmisinä selityksiä ja ennustettavuutta, jolloin yksinkertaistetut yleistykset palvelevat tätä tarvetta. Ihmisyys on kuitenkin paljon monimutkaisempaa.
Persoonallisuus kuvaa ihmisten välisiä eroavaisuuksia ajattelussa, tunteissa, motivaatiossa ja käyttäytymisessä. Persoonallisuudellamme on biologinen pohja. Persoonallisuutemme vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten aivomme toimivat. Geenitkin vaikuttavat persoonallisuuteemme, mutta ilmiö on hyvin monimutkainen ja siihen liittyy myös aina ympäristön yhteisvaikutus monella eri tapaa. Elämänolosuhteet ja kokemukset vaikuttavat geenehin ja sitä kautta persoonallisuuteemme, mutta persoonallisuutemme vaikuttaa myös ympäristöömme. Geenimme eivät siten määritä persoonallisuuttamme, vaan työntävät kehitystä johonkin suuntaa, johon puolestaan vaikuttaa myös ympäristö. Yksittäisten geenien vaikutus persoonallisuuteen on hyvin pieni. Geenit vaikuttavat persoonallisuutemme geeniryhmissä.
Persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä. Introvertti ja ekstrovertti ovat persoonallisuuden piirteitä, jotka hyvin moni tunnistaa. Ne kuuluvat nk. viiteen suureen persoonallisuuden piirteeseen (big five), joita käytetään psykologisessa tutkimuksessa yleisesti. Perheeseen kuuluu myös sovinnollisuus, joka viittaa yhteistyökykyyn, avuliaisuuteen, kohteliaisuuteen, lämpöön ja luottamukseen ihmissuhteissa. Lisäksi on tunnollisuus, joka kuvaa itsekontrollia, suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja organisointikykyä. Neurotismi ei ole mielenterveydenhäiriö nimestään huolimatta. Se kuvaa taipumusta, jossa negatiivisia tunteita koetaan helposti. Kiistellyin big fiven piirteistä on avoimuus uusille kokemuksille, joka kuvaa mielikuvituksellisuutta, uteliaisuutta ja halukkuutta omaksua helposti uusia ja erikoisiakin tapoja ajatella.
Kaikki persoonallisuuden piirteet ovat säilyneet evoluution paineessa eli ne ovat olleet jossain kohtaa ihmisen historiaa tärkeitä hengissä säilymisessä. Nyky-yhteiskunta vain tällä hetkellä suosii tiettyjä piirteitä. On myös hyvä tiedostaa, ettei kukaan meistä edusta vain yhtä persoonallisuuden piirrettä. Persoonallisuuden piirteet sijoittuvat jatkumolle, jossa toinen pää edustaa piirteen olemassaoloa ja toinen sen puutetta. Esimerkiksi ekstrovertti ja introvertti ovat yhden janan ääripäitä. Neuroottisuuden janan toinen pää on emotionaalinen tasapaino. Meidän kaikkien persoonallisuutta voidaan kuvata viidellä janalla, joille yksilöllisesti sijoitumme. Tämä kuulosta kuitenkin varsin suppealta yleistykseltä persoonallisuudestamme. Persoonallisuus ei rajaudukaan pelkästään geeneihin ja viiteen suureen persoonallisuuden piirteeseen.
McAdamsin mallin mukaan piirteiden lisäksi persoonallisuuteen sisältyy meille ominaiset taipumukset ja tarinallinen identiteetti. Tasot ovat yhteydessä toisiinsa ja niihin vaikuttaa myös kulttuuri, jossa elämme. Esimerkiksi ekstrovertti, joka elää Yhdysvalloissa ilmentää itseään eri tavoin kuin esimerkiksi Japanissa asuva ekstrovertti. Myös sosiaaliset roolit rajoittavat persoonallisuutemme ilmentymistä. Tilintarkastajana asiakastilanteessa ihminen ilmentää itseään eri tavoin kuin vaikkapa ystävänä. Meille ominaiset taipumukset tai suuntaukset ovat laaja joukko asioita, jotka ovat kapea-alaisempia kuin persoonallisuuden piirteet. Niitä voivat olla esimerkiksi tavoitteet, arvot, tavat, kiinnostuksen kohteet, ajattelumallit, uskomukset ja kehitystehtävät. Ne ovat sosiaalis-kognitiiviseen, motivaatioon ja kehittymiseen liittyviä suuntauksia. Raja piirteiden ja taipumusten välillä voi olla häilyvä. Voi ajatella, että persoonallisuuden piirteet kuvaavat sitä, millainen olemme. Taipumukset kuvaavat puolestaan sitä, miten teemme asioita. Kulttuuri vaikuttaa taipumuksiin helpommin kuin piirteisiin. Lisäksi persoonallisuuden piirteet vaikuttavat taipumuksiimme ja suuntautumiseemme.
Tarinallinen identiteetti muodostuu menneistä kokemuksistamme ja tulevaisuuteen liittyvistä kuvitelmistamme. Tarinallinen identiteetti luo elämälle merkitystä ja jatkuvuuden tuntua. Tarinallinen identiteetti alkaa muotoutumaan murrosiässä. Elämäntarinamme muuttuu ajan kuluessa ja se heijastelee persoonallisuutemme kehittymistä. Elinympäristömme luo valikon sopivista elämäntarinoista ja voi näin rajoittaa tarinallista identiteettiämme. Voimme myös itse tehdä elämäntarinastamme liian yleistävän. Arto Pietikäinen vertaa kirjassaan yksinkertaistettua käsitystä itsestä liian pieneen pukuun, joka rajoittaa toimintaamme. Liian pieni puku voi tarkoittaa esimerkiksi rajoittavia uskomuksia omasta kyvykkyydestä. On hyvä oppia havainnoimaan itseään eri tilanteissa. Myös minätarinamme voi olla erilainen eri tilanteissa.
On hyvä tiedostaa, ettemme ole persoonallisuutemme vankeja. Persoonallisuutemme kuvaa vain tiettyä todennäköistä reagointitapaa tietyssä tilanteessa. Persoonallisuudestamme huolimatta voimme toimia eri tavoin eri tilanteissa. Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä helpommin voimme sopeuttaa toimintaamme, opetella uusia taitoja ja löytää erilaisia minätarinoita. Jos pääsit blogissani tänne asti, olet varmaan samaa mieltä kanssani, että persoonallisuus on hyvin moniulotteinen ilmiö. Joku viisas on joskus sanonut, ettei voi tuntea oikeasti ketään toista ihmistä. Kun persoonallisuutta tarkastellaan laajemmin ohi persoonallisuuden piirteiden, olemme me kaikki varmasti omia ainutlaatuisia itsejämme. Siksi ei ole oikeudenmukaista leimata ketään yksittäisen piirteen, tilanteen tai roolin kautta. Olemme kaikki paljon enemmän kuin yleistävät mielipiteemme. Kun ymmärrämme tämän, voimme nähdä mahdollisuuksia ja potentiaalia niin itsessämme kuin toisissammekin.
Lue lisää:
Pietikäinen (2021). Joustava mieli ja hyvän itsemyötätunnon ABC.
Haslam (2007). Introduction to personality and intelligence.
McAdams, Pals (2006). A New Big Five. Fundamental Principles for an Integrative Science of Personality. Amerikan Psychological Association.
McAdams (2013). The Pscyhological Self as Actor, Agent, and Author. Perspectives on Pscyhological Science.
