Onko kii­re vain mie­lem­me tuo­te?

 In Johtaminen, Mindfulness, Työhyvinvointi

On niin kii­re, ettei ves­sas­sa ehdi käy­dä?” kuu­lin nuo­ren mie­hen sano­van toi­sel­le lou­nas­ra­vin­ton­lan vie­rei­ses­sä pöy­däs­sä. No oikees­tik­ko!? Halu­taan­ko kii­reel­lä vie­lä­kin kehus­kel­la? Onko kii­re vain pääm­me sisäl­lä vai onko se jotain todel­lis­ta? Kii­re ‑teks­ti minun oli tar­koi­tus kir­joit­taa jo tal­vel­le. Sit­ten tuli koro­na ja pysäyt­ti koko maa­il­man, joten kii­re ‑aihe ei tun­tu­nut oikeal­ta. Arpee­tin facen puo­lel­la kui­ten­kin käy­tiin aihees­ta vil­kas­ta kes­kus­te­lua: Voi­ko kii­re olla teko­syy, ettei tar­vit­se teh­dä jotain? Entä­pä jos kii­reen var­jol­la lai­min­lyö työ­hy­vin­voin­ti­aan? Onko kii­re eri­lais­ta eri toi­mia­loil­la? Onko toi­sen kii­re arvok­kaam­paa kuin toi­sen? Onko kii­reen koke­mi­nen yksi­lö­koh­tais­ta? Mil­loin kii­re on hai­tal­lis­ta ja mil­loin tar­peel­lis­ta? Vas­taa­via kes­kus­te­lu­ja kii­reen ole­muk­ses­ta käyn jat­ku­vas­ti työ­noh­jauk­sia teh­des­sä­ni ja mind­ful­ness-kurs­seil­la­ni.

Kii­ret­tä voi poh­tia jär­jen ja tun­tei­den kaut­ta. Jär­kei­lyl­lä näh­dään, että teh­tä­vää on enem­män kuin on aikaa. Tämä voi aiheut­taa kii­reen tun­teen, joka joh­taa stres­si­reak­tioon. On hyvin yksi­löl­lis­tä, miten koem­me tode­tun kii­reen. Osa pys­tyy säi­lyt­tä­mään rau­hal­li­suu­den tun­teen ja vält­ty­mään stres­si­reak­tiol­ta. Osal­la tilan­ne joh­taa stres­si­reak­tioon. Jos uskot, ettet pysy aika­tau­lus­sa, keho­si alkaa rea­goi­da sii­hen tuot­ta­mal­la stres­si­reak­tion. Sydä­me­si alkaa syk­kiä nopeam­min ja hap­pi­ri­kas­ta ver­ta vir­taa lihak­sii­si, jot­ta voi­sit toi­mia nopeam­min.

”Täy­tyy kes­kit­tyä asiak­kaa­seen, ei jonon pituu­teen, kos­ka kukin asia­kas hoi­de­taan vuo­rol­laan.” Näin eräs Arpee­tin facen kom­men­toi­ja vas­ta­si kysy­myk­see­ni asia­kas­pal­ve­lu­työn kii­rees­tä. Onko kii­reen tun­teen ydin kitey­tet­ty tuo­hon? Stres­si­reak­tio­ta ei aiheu­ta pelk­kä tilan­ne, vaan tul­kin­tam­me tilan­tees­ta. ”Kii­re voi syn­tyä myös omis­ta olet­ta­muk­sis­ta, että ympä­ris­tö odot­taa minul­ta jotain.”Täl­lai­sen tär­keän sei­kan otti esil­le toi­nen kom­men­toi­ja. Hel­pos­ti läh­dem­me usko­maan oman mie­lem­me tuot­ta­miin ole­tuk­sia, vaik­kei niil­le ole mitään perus­tei­ta. Työyh­tei­söis­sä onkin mie­les­tä­ni tär­ke­ää käy­dä jat­ku­vaa kes­kus­te­lua kii­reen ole­muk­ses­ta ja työn tavoit­teis­ta, ettei har­ha­kä­si­tyk­siä pää­se syn­ty­mään. Täl­lai­nen kes­kus­te­lu ennen muu­ta osa hyvää joh­ta­mis­ta.

”Aina kii­ree­seen ei voi itse vai­kut­taa, mut­ta sen aiheut­ta­maan tun­tee­seen voi,” tote­aa kol­mas kom­men­toi­ja. Vaik­ka näin onkin, pidän sekä jär­ki­pe­räis­tä että tun­teen­omais­ta kii­ret­tä yhtä todel­li­se­na ja arvok­kaa­na. Koet­tu kii­re ja sii­tä aiheu­tu­neet epä­miel­lyt­tä­vät tun­teet ovat täyt­tä tot­ta. Näin on sii­nä­kin mie­les­sä, että tun­tei­siin liit­tyy aina kehol­li­sia reak­tioi­ta hor­mo­nien ja her­mos­ton tasol­la.

Miten koet­tuun kii­reen tun­tee­seen voi itse vai­kut­taa? Mind­ful­nes­sin kaut­ta asi­aa voi aja­tel­laan niin, että täs­sä het­kes­sä meil­lä on käy­tet­tä­vis­sä kaik­ki mah­dol­li­nen aika. Kii­re syn­tyy, kun haluam­me täs­tä het­kes­tä jon­ne­kin muu­al­le, esi­mer­kik­si sii­hen seu­raa­vaan asiak­kaa­seen. Kii­reen tun­net­ta syn­tyy myös sii­tä, kun yri­täm­me teh­dä mon­ta asi­aa yhtä aikaa. Tark­kaa­vai­suu­tem­me voi olla vain yhdes­sä asias­sa ker­ral­laan. Kun yri­täm­me esi­mer­kik­si lukea säh­kö­pos­te­ja puhe­li­mel­ta ja seu­ra­ta saman­ai­kai­ses­ti kes­kus­te­lua, vuo­rot­te­lee tark­kaa­vai­suu­tem­me näin kah­den asian välil­lä. Tämä kuor­mit­taa aivo­jam­me suun­nat­to­mas­ti, tuo levot­to­muu­den tun­net­ta ja itsea­sias­sa hei­ken­tää suo­ri­tus­ky­kyäm­me.

Kii­reen tun­net­ta ehkäi­see se, että osaa kes­kit­tyä hyvin yhteen asi­aan ker­ral­laan. Kes­kit­ty­mis­ky­ky on olen­nai­nen tai­to myös prio­ri­soin­nis­sa ja ajan­hal­lin­nas­sa. Oma mie­lem­me ja ympä­ris­töm­me tuot­ta­vat koko ajan eri­lai­sia ärsyk­kei­tä, joi­den kelk­kaan läh­dem­me hel­pos­ti mukaan, vaik­kei se oli­si tar­peel­lis­ta­kaan. Omaa kes­kit­ty­mis­ky­ky­ään voi kehit­tää mind­ful­ness-har­joit­te­lul­la samaan tapaan kuin lihak­sia kun­to­sa­lil­la tai kes­tä­vyys­kun­toa lenk­ki­po­lul­la. Työyh­tei­söis­sä on myös tär­ke­ää kehit­tää sel­lai­sia olo­suh­tei­ta, jois­sa ulko­puo­li­sia häi­riö­te­ki­jöi­tä oli­si mah­dol­li­sim­man vähän. Onnek­si nyky­ään puhu­taan jo pal­jon aivoer­go­no­mias­ta.

Kii­rees­sä emme vält­tä­mät­tä huo­maa ole­vam­me näl­käi­siä, väsy­nei­tä tai istu­vam­me huo­nos­sa asen­nos­sa. Kun kii­re aiheut­taa meil­le stres­si­reak­tion, sivuut­taa tuo reak­tio kai­ken muun alleen. Kivi­kau­del­la stres­si­reak­tion tar­koi­tus on ollut suo­ja­ta mei­tä fyy­si­sil­tä uhkil­ta eli pitää mei­dät hen­gis­sä. Sik­si stres­si­reak­tio menee ohi kaik­kien mui­den tun­tei­den. Kii­re aiheut­taa meis­sä ihan saman­lai­sen reak­tion kuin luo­la­lei­jo­na kivi­kau­del­la. Kii­rees­sä ajau­dum­me hel­pos­ti myös teke­mään epä­ter­veel­li­siä valin­to­ja arjes­sam­me: syö­mään huo­nos­ti sekä nuk­ku­maan ja liik­ku­maan lii­an vähän.

Onko kii­re aina huo­no asia? Kii­re­huip­pu­ja on var­mas­ti joka työs­sä eikä väliai­kai­nen kii­re ole huo­no asia. Vaa­ral­lis­ta on kui­ten­kin jat­ku­va kii­reen tun­tu, joka on yksi työ­uu­pu­muk­sen ris­ki­te­ki­jä.  Kii­reen aiheut­ta­ma stres­si­reak­tio kuor­mit­taa kehoa, madal­taa vas­tus­tus­ky­kyä ja lisää eri­lais­ten kroo­nis­ten sai­rauk­sien ris­kiä. Voim­me kui­ten­kin pysäyt­tää nämä auto­maat­ti­set tun­ne­reak­tiot aina välil­lä esi­mer­kik­si eri­lai­sil­la mik­ro­tauoil­la ja mind­ful­ness-har­joit­teil­la. Tämä on tär­ke­ää myös palau­tu­mi­sen kan­nal­ta. Kii­reen tun­teen talt­tu­mi­ses­sa vähem­män onkin enem­män. Pie­nen tauon jäl­keen voi tun­tei­den osal­ta aloit­taa jäl­leen puh­taal­ta pöy­däl­tä, jol­loin työ­te­ho­kin on parem­paa. Voit lukea tar­kem­min näis­tä kei­nois­ta seu­raa­vas­ta blo­gis­ta­ni.

Miten kii­ree­seen voi vai­kut­ta työyh­tei­sö­jen tasol­la? Jat­ku­va kii­re ei sai­si, mis­sään työyh­tei­sös­sä olla val­lit­se­va nor­maa­li – ei edes hoi­va­työs­sä. Jos näin kui­ten­kin on, pitää kii­reen syi­tä miet­tiä koko työyh­tei­sön tasol­la. Onko hen­ki­lö­mi­toi­tus riit­tä­vää? Onko työn­ja­ko koh­dal­laan? Kes­ki­ty­tään­kö teke­mään olen­nai­sia asioi­ta? Onko kai­kil­la työ­hön liit­ty­vät tavoit­teet sel­vil­lä? Onko teh­tä­vien tär­keys­jär­jes­tys sel­vil­lä? Onko riit­tä­väs­ti aikaa uuden oppi­mi­seen? On myös hyvä kes­kus­tel­la ihmis­ten koke­mas­ta kii­reen tun­tees­ta. Mis­tä kai­kes­ta se joh­tuu? Myös siel­tä voi löy­tyä kehi­tet­tä­viä asioi­ta koko työyh­tei­söön. Kos­kaan ei pitäi­si olla niin kii­re, ettei ehti­si miet­tiä, mik­si on niin kii­re. Jos­kus kyl­lä kii­re voi olla teko­syy, tart­tua meil­le epä­miel­lyt­tä­viin tai vai­kei­siin asioi­hin kuten esi­mer­kik­si kii­reen syi­hin.

”Vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten kii­re koet­tiin osoi­tuk­sek­si sii­tä, että hen­ki­lö on tär­keä ja mer­ki­tyk­sel­li­nen.” Näin väit­tä­vät Tam­pe­reen yli­opis­ton työ­elä­män tut­ki­ja­toh­to­rit artik­ke­lis­saan. He jat­ka­vat, että nyky­ään kii­re on hyväk­syt­ty osak­si työ­elä­mää, mut­ta kaik­ki eivät osaa hal­li­ta aikaa. Kii­re on ikään kuin nor­ma­li­soi­tu­nut. Työ­uu­pu­mus­kin supis­te­taan hen­ki­lö­koh­tai­sek­si ajan­hal­lin­nan ongel­mak­si. Hei­dän mukaan­sa kii­reen selät­tä­mi­sek­si ylei­ses­sä kes­kus­te­lus­sa esi­te­tään usein kii­reen hyväk­sy­mi­nen ja sii­hen rea­goi­mi­nen uudel­la taval­la. Tätä­hän minä­kin yllä esi­tin, mut­ten pidä sitä suin­kaan ainoan kei­no­na. Aina pitää myös puut­tua koko työyh­tei­söön liit­ty­viin teki­jöi­hin. Kii­re tar­koit­taa tut­ki­ja­toh­to­rei­den­kin mukaan yksin­ker­tai­ses­ti sitä, että työ­teh­tä­viä on lii­an pal­jon nii­hin käy­tet­tä­vis­sä ole­vaan aikaan näh­den ja kii­reen koke­mi­seen liit­tyy­kin aina sub­jek­tii­vi­nen puo­li. Hyvin usein ihmi­set koke­vat syyl­lis­tä­vä­nä sen, että kii­ret­tä kuvail­laan vain pel­käk­si mie­len tuot­ta­mak­si har­hak­si. Täl­löin kii­re miel­le­tään ihmi­sen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si osaa­mat­to­muu­dek­si tai heik­kou­dek­si.

Kii­re voi olla eri­lais­ta alas­ta riip­puen. Koti­sai­raan­hoi­don kii­re on var­mas­ti eri­lais­ta, kuin ohjel­mis­to­pro­jek­tis­sa puur­ta­van pro­jek­ti­pääl­li­kön. Suo­rit­ta­va työ voi olla erit­täin­kin nopea­tem­pois­ta työ­ajan sisäl­lä, mut­ta rajan­ve­to työ- ja yksi­tyi­se­lä­män välil­lä voi taas olla help­poa. Toi­saal­ta tie­to­työs­sä voi olla käy­tet­tä­vis­sä erit­täin pal­jon työ­ajan jous­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia, mut­ta työ tah­too valua myös yksi­tyi­se­lä­män puo­lel­le. Puo­len­sa on kum­mas­sa­kin työs­sä. Suo­rit­ta­van työn nopea­tem­poi­suus var­mas­ti uuvut­taa, mut­ta niin tekee tie­to­työs­sä hämär­ty­vä työ- ja yksi­tyi­se­lä­män raja­kin. Tut­ki­ja­toh­to­rit kui­ten­kin väit­tä­vät, että tätä työn ja yksi­tyi­se­lä­män rajo­jen hämär­ty­mis­tä tulee tule­vai­suu­des­sa tapah­tu­maan enem­män­kin: ”Kun vapaa-aikaa on aiem­min totut­tu pitä­mään tär­keä­nä työs­tä palau­tu­mi­sen mah­dol­lis­ta­ja­na, nykyi­ses­sä kehi­tys­ku­lus­sa sitä val­jas­te­taan entis­tä enem­män työ­elä­män tar­pei­siin.” Jää näh­tä­väk­si toteu­tuu­ko tämä ennus­te.

Lue lisää:

Jon Kabat-Zinn (1994). Olet jo peril­lä. Tie­toi­sen läs­nä­olon tai­to.

Ant­ti-Juha­ni Wihu­ri (2014). Tie­toi­nen läs­nä­olo vapaut­taa onnis­tu­maan. Mind­ful­ness työs­sä.

Tilas­to­kes­kus. Tieto&Trendit. (9.9.2020) Työ­olot ovat osien­sa sum­ma – lii­al­li­nen kii­re syö kehit­ty­mis- ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien pai­noar­voa. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyoolot-ovat-osiensa-summa-liiallinen-kiire-syo-kehittymis-ja-vaikutusmahdollisuuksien-painoarvoa/

Koi­vu­nen, Lei­no­nen, Oton­kor­pi-Leh­to­ran­ta (20.2.2018). Kii­re syn­tyy sosi­aa­li­ses­ti, mut­ta ajan­hal­lin­nas­ta on tul­lut hen­ki­lö­koh­tai­nen tai­to. https://alusta.uta.fi/2018/02/20/kiire-syntyy-sosiaalisesti-mutta-ajanhallinnasta-on-tullut-henkilokohtainen-taito/

Recommended Posts