Motivaatio itsensä johtamisessa
Motivaatio voi olla sisäistä tai ulkoista. Sisäinen motivaatio tarkoittaa tilannetta, jossa tehtävä itsessään on niin mielenkiintoinen, että se vetää puoleensa. Itse tekeminen on innostavaa, palkitsevaa ja tuottaa tyydytystä. Sisäiseen motivaatioon liittyy autonomia eli asioita tehdään omasta halusta. Syttymiseen tarvitaan riittävää haasteellisuutta ja osaamista. Sisäiseen motivaatioon liittyy usein myös merkityksellisyyden kokemus. Henkilö voi kuitenkin kokea sisäistä motivaatiota, vaikka tekeminen itsessään ei olisi kovin innostavaa, jos samaan aikaan pääsee edistämään itselleen tärkeitä asioita. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun tekee vaikkapa yksinkertaisia talkootöitä jonkun järjestön eteen ja tämä mahdollistaa kyseisen järjestön toiminnan.
Ulkoisessa motivaatiossa tavoite on eri kuin käyttäytyminen. Tekeminen itsessään ei ole palkkio, vaan tekemisestään saa muun palkkion tai välttää rangaistuksen. Palkkiot toimivatkin ulkoisen motivaation kohdalla motivaattoreina. Sisäisen motivaation kohdalla ulkoiset palkkiot eivät ole olennaisia. Ulkoisessa motivaatiossa tekeminen voi johtua myös sosiaalisesta paineesta, syyllisyydestä tai velvollisuuden tunteesta. Tekemisen tavoitteena voi olla myös jonkun arvostetun kohteen saavuttaminen. Ulkoinen motivaatio voi muuttua sisäiseksi motivaatioksi. Siksi kannattaa kokeilla eri asioita.
Ulkoista motivaatiota tarvitaan, koska kaikki toiminta ei voi olla sisäisesti merkityksellistä. Ihminen tosin haluaa luontaisesti tehdä sisäisesti motivoivia tehtäviä. Pelkästään ulkoisen motivaation varassa toimiminen voikin heikentää hyvinvointia. Ulkoinen motivaatio johtaa helpommin luovuttamiseen vastoinkäymisiä kohdatessa. Ulkoisessa motivaatiossa yksilö joutuu työntämään itseään tekemään jotain. Sisäisessä motivaatiossa tehtävä vetää puoleensa. Ulkoisen motivaation varassa tekeminen kuormittaa enemmän kuin sisäisen motivaation kautta tekeminen. Ulkoinen motivaatio kuluttaa. Sisäinen motivaatio energisoi. Sisäinen motivaatio lisääkin positiivisia tunteita sekä parantaa oppimista, sinnikkyyttä ja luovuutta.
Itsensä johtamisessa johdetaan itseä tekemään sisäisesti motivoivia tehtäviä sekä niitä tehtäviä, jotka eivät ole luontaisesti sisäisesti motivoiva. Itsensä johtaminen kohdistuu omiin ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu itsensä johtamiseen. Hyvinvointiin liittyy olennaisesti positiivisten tunteiden ruokkiminen ja merkityksellisyyden kokemus elämässä. Merkityksellisyyden kokemusta syntyy, kun koemme tekevämme itselle tärkeitä ja kiinnostavia asioita. Siksi on välillä hyvä pysähtyä miettimään, miten ovat itselle. Omien arvojen pohtiminen luo pohjan tälle. Esimerkiksi lähteenä olevassa Arto Pietikäisen kirjassa on hyviä ja konkreettisia työkaluja tätä varten.
Jos ei tiedä, mitä haluaa voi ajelehtia koko elämän läpi vailla tarkoitusta. Tällöin voi päätyä toteuttamaan muiden odotuksia, tarpeita ja toiveita. Tällöin elämä voi toteutua enemmän ulkoisen motivaation kautta, mikä voi aiheuttaa ahdistusta tai tyytymättömyyttä ilman, että tietää, mistä se johtuu. Elämä voi myös näyttää ulos päin hyvältä, mutta tuntua tyhjältä. Voimme myös päätyä hakemaan tyydytystä hyvin pinnallisten asioiden kautta. Kun on pohtinut omat arvonsa, voi itsensä johtamistakin tehdä omaa hyvinvointiaan kunnioittaen. Omien arvojen mukainen elämä lisää sisäistä motivaatiota.
Rangaistukset ja liiallinen itsekriittisyys laskevat motivaatiota. Rangaistukset ja liiallinen itsekritiikki ylläpitävät stressitilaa, jossa tarkkaavaisuutemme on kaventunut emmekä ole parhaimmillamme luovuudessa, oppimisessa tai ongelmanratkaisussa. Tämä ei ole suotuisa mielentila suoriutumisen kannalta. Itseasiassa itsemyötätunto lisää sinnikkyyttä ja halua ponnistella tavoitteiden eteen. Usein pelätään, että itsemyötätunto johtaa laiskotteluun. Näin ei kuitenkaan ole. Voit lukea aiheesta tarkemmin aiemmasta blogi-kirjoituksestani Tekeekö itsemyötätunto meistä laiskoja? – Arpeeti Itsemyötätunto saa aikaan suotuisan tunnetilan suoriutumisen kannalta. Itsensä johtamiseen kuuluukin olennaisena osana omien mielen sisältöjen – ajatusten ja tunteiden – mukauttaminen siten, että ne palvelevat kulloinkin käsillä olevaa tehtävää. Voit lukea tarkemmin itsensä johtamisesta aiemmasta blogistani Itsensä johtaminen yksilön näkökulmasta – Arpeeti
Lue lisää
Arto Pietikäinen (2019). Kohti Arvoistasi. Suuntaa Mielekkäisiin muutoksiin. Duodecim.
Vasalampi (2017). Itsemääräämisteoria. Teoksesta: Salmela-Aro, Nurmi (toim.) Mikä meitä liikuttaa. Motivaatiopsykologian perusteet. PS-Kustannus.
Martela, Frank, and Karoliina Jarenko. ”Sisäinen motivaatio.” Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3.2014 (2014): 14-15.
Manz, Houhghton, Neck, Fugate, Pearce (2016). Whistle While You Work: Toward a Model of Emotional Self-Leadership. Journal of Leadership & Organizational Studies
Manz (2015). Taking the Self-Leadership high road: Smooth Surface or Potholes Ahead? The Academy of Management Perspectives.
Neck, Houghton (2006). Two Decades of self-leadership theory and research. Journal of Managerial Psychology
Furtner et al. (2012). Learn to influence yourself: Full range self-leadership training. Journal of the Indian Academy on Applied Psychology
