Miten voin olla kiitollinen?

Mistä kiitollisuus syntyy? Kiitollisuuteen liittyy kyky huomata toisten ihmisten hyväntahtoisuus ja elämän pienet asiat. Kiitollisuusteen sisältyy myös se, että pystymme arvostamaan näitä asioita. Meille ei tarvitse tapahtua mitään erityistä ja suurta, jotta voisimme olla kiitollisia. Kiitollisuus on ennen muuta kykyä huomata ja arvostaa arjen pieniä asioita. Huomaaminen vaatii kuitenkin tarkkaavaisuutta ja läsnäoloa tässä hetkessä. Tarkkaavaisuus ja läsnäolo vaativat puolestaan pysähtymistä arjen kiireen keskellä. Tällöin voimme katsella ympärillemme ja huomata ne asiat, joista voimme olla kiitollisia. Kiitollisuus ei ole pelkkä tunne, vaan se on myös elämänasenne.

Kiire on este kiitollisuudelle. Kiireestä seuraa usein stressiä. Olipa tuo stressi hyvää tai huonoa estää se meitä olemasta tietoisesti läsnä tässä hetkessä. Läsnäolo tässä hetkessä auttaa huomaamaan ne asiat, joista voimme olla kiitollisia. Kiitollisuuden kohteiden ei tarvitse olla isoja asioita. Voit milloin tahansa pysähtyä havainnoimaan ympäristöäsi tai mieltäsi ja etsiä sieltä asioita, joista voit olla kiitollinen tässä hetkessä. Kiitollisuus on tärkeää, koska se lisää hyvinvointiamme. Kiitollisuus vähentää negatiivisia tunteita ja haitallista itsensä vertailua muihin. Kiitollisuus alentaa stressiä ja ahdistusta. Onkin paradoksaalista, että stressi estää kiitollisuutta. Jos voisimme kuitenkin olla kiitollisia, niin se alentaisi stressiä.

Kiitollisuus lisää positiivisia tunteita. Positiivisten tunteiden lisääminen elämäämme on tarpeellista, koska aivoissamme on negatiivien vääristymä. Huomaamme negatiiviset asiat herkemmin ja koemme negatiivisia tunteita helpommin. Siksi on tärkeää omatoimisesti välillä pysähtyä ja etsiä positiivisia asioita elämästämme. Negatiiviset asiat huomaamme automaattisesti. Positiivisia asioita meidän pitää etsiä itse aktiivisemmin. Kun pysähdyt olemaan kiitollinen, korjaat samalla aivojesi luontaista neurologista negatiivista vääristymää.

Kiitollisuus muokkaa aivoja. Mielemme toiminta muokkaa aivojen hermosoluja. Ne, hermosolut, joita käytämme eniten, tulevat herkemmiksi virikkeille. Toimettomat hermosolut kuihtuvat pois. Jos aktiivisesti etsimme kiitollisuuden kohteita elämästämme, huomaamme niitä myös tulevaisuudessa herkemmin. Toisaalta taas kiitollisuus lisää positiivisia tunteita ylipäätään. Tämä johtuu siitä, että positiiviset tunteet laajentavat ajatteluamme, jolloin on helpompaa kehittää uusia ajattelu- ja toimintatapoja vaikeissa tilanteissa. Haastavista tilanteista selviäminen lisää positiivisia tunteita. Näin positiivisten tunteiden todennäköisyys tulevaisuudessakin kasvaa. Syntyy positiivinen kierre.

Voinko olla kiitollinen myös negatiivisista asioista? Kun katson elämääni taaksepäin, olen kiitollinen myös kaikista kohtaamistani vastoinkäymisistä. Vastoinkäymisten aikana en ole ajatellut näin. Nyt varttuneemmalla iällä vastoinkäymistenkin aikana on auttanut se ajatus, että myöhemmin ymmärrän tämänkin kärsimyksen tarpeellisuuden. Tämä ajatus auttaa jaksamaan vaikealla hetkellä. Nuorempana tätä varmuutta ei ollut. Tutkimusten mukaan kiitollisuus lisääntyykin meidän vanhetessa. Vaikka vanhetessa koemme entistä enemmän menetyksiä ja rajoituksia kyvyissämme, voimme siitä huolimatta kokea kiitollisuutta. On helpottavaa tietää, että tunteiden säätelytaitomme paranevat entisestään keski-iästä vanhuuteen.

Vanhetessa kiitollisuuden merkitys hyvinvoinnille kasvaa. Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän tunnemme vanhetessa kiitollisuutta, sitä hyvinvoivanmaksi koemme itsemme. Tämä liittyy siihen, että keski-iästä alkaen ryhdymme miettimään enemmän sitä, kuinka tyytyväisiä olemme omaan elämämme tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. Elettyä elämää alkaa olla enemmän takana on kuin edessä. Tietoisuus oman kuolevaisuudesta kasvaa. Aikaa on enää rajallisesti jäljellä. On hyvinvoinnin kannalta tärkeää tuntea kiitollisuutta elämästään ja saavutuksistaan. Vastakohta tälle on katkeruus ja pettymys.

Miten voimme lisätä kiitollisuutta? Ei ole tarkoitus muuttaa elämässämme mitään. Elämään kuuluvat myös kärsimys ja vastoinkäymiset. Kiitollisuutta voi pysähtyä vallimaan aina silloin, kun huomaamme positiivisia asioita. Hyvää tapahtuu koko ajan ympärillämme, mutta usein emme huomaa sitä. Vaikka huomaisimmekin hyvä asiat, emme ehdi tuntea näitä asioita. Pysähdy, ole läsnä ja huomaa hyvä. Sen jälkeen nautiskele hetki tästä asiasta ja koe se. Keskity tunteisiin ja kehon tuntemuksiin. Tällainen kokeminen vaikuttaa hermostoosi ja rauhoittaa. Kiitollisuus muokkaa myös aivojasi, kun teet sitä aina uudelleen ja uudelleen. Anna joululahja itsellesi ja antaudu kiitollisuudelle.

Lue lisää:

Hanson, Mendius (2019). Buddhan aivot. Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen rakkauteen ja viisauteen.

Arpeetin blogi – Onko kiire vain mielemme tuote?

Arpeetin blogi – Tunteet kriisitilanteessa

Portocarrero, Gonzalez, Ekema-Agbaw (2020). A meta-analytic review of the relationship between dispositional gratitude. Personality and Individual Difference.

Jans-Beken, Lataster, Peels, Lechner, Jacobs (2018). Gratitude, Psychopathology and Subjective Well-being: Results from a 7,5 month Prospective General Population Study. Journal of Happiness Studies.

Kong, Zhao, You, Xiang (2019). Gratitude and the Brain: Trait Gratitude Mediates the Association Between Structural Variations in the Medial Prefrontal Cortex and Life Satisfaction. Emotion, 20(6)