Kuun­te­le­mi­sen tai­to, tun­teet ja vuorovaikutus

 In Blogi, Vuorovaikutus työelämässä

Vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa koh­da­taan aina tun­tei­den tasol­la. Tun­teet ovat kehon auto­maat­ti­sia her­mos­tol­li­sia ja hor­mo­naa­li­sia muu­tok­sia, jot­ka aut­ta­vat mei­tä sopeu­tu­maan kul­loi­seen­kin tilan­tee­seen. Ne vai­kut­ta­vat myös vuo­ro­vai­ku­tuk­seem­me. Kii­rees­sä esi­mer­kik­si sym­paat­ti­nen her­mos­to akti­voi­tuu ja stres­si­hor­mo­nien eri­tys käyn­nis­tyy. Samal­la myös tark­kaa­vai­suus kaven­tuu. Huo­miom­me kes­kit­tyy vain nii­hin asioi­hin, jot­ka koem­me tär­keik­si teh­dä juu­ri nyt. Voi käy­dä niin, ettem­me huo­maa tois­ten ihmis­ten kaik­kia vies­te­jä tai emme halua­kaan kiin­nit­tää nii­hin huo­mio­ta. Täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa voi syn­tyä unoh­ta­mi­sia ja kiis­to­ja sii­tä, oli­ko jos­ta­kin asias­ta puhut­tu vai ei. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sem­me­kin muut­tuu kii­rees­sä tök­säh­te­le­väk­si. Tämä saa­te­taan kokea töy­keä­nä, vaik­kem­me sitä tar­koit­tai­si­kaan. Kii­re ja sii­tä aiheu­tu­vat tun­teet ovat otol­li­sia vuo­ro­vai­ku­tuk­seen liit­ty­viä ris­ti­rii­to­jen lähteitä.

Kii­rees­sä kaven­tu­neen tark­kaa­vai­suu­den tilas­sa toi­mim­me hel­pom­min myös omien usko­mus­ten ja ennak­ko­kä­si­tys­ten varas­sa, kos­ka tämä nopeut­taa toi­min­taam­me. Täl­lä on kui­ten­kin hin­tan­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­sen kan­nal­ta. Voim­me toi­mia nopeas­ti, mut­ta meil­tä jää huo­mioi­mat­ta pal­jon asioi­ta. Tark­kaa­vai­suu­tem­me ei ole avoin­ta, joten näem­me hel­pos­ti tapah­tu­mat ja ihmi­set omien ennak­ko­kä­si­tys­tem­me kaut­ta. Täl­löin emme anna vuo­ro­vai­ku­tuk­sen toi­sil­le osa­puo­lil­le mah­dol­li­suut­ta. Mitä vah­vem­pia usko­muk­sem­me ovat tai mitä kii­rei­sem­piä olem­me, sitä vah­vem­min näem­me vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teen­kin värit­ty­nees­tä näkö­kul­mas­ta. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sen tul­kit­se­mi­nen omien ennak­ko­kä­si­tys­ten kaut­ta joh­taa usein vää­rin­kä­si­tyk­siin ja ristiriitoihin.

Ennak­ko­kä­si­tyk­sem­me teke­vät kuun­te­le­mi­ses­tam­me ja toi­sen ymmär­tä­mi­ses­tä vaja­vais­ta, vaik­ka emme var­si­nai­ses­ti kes­keyt­täi­si­kään tois­ta. Usein myös suun­nit­te­lem­me ennak­koon mie­les­säm­me, mitä sanoi­sim­me seu­raa­vak­si tai miten voi­sin kam­pit­taa toi­sen mie­li­pi­teen. Täl­löin­kään emme kes­ki­ty täy­sin toi­sen kuun­te­le­mi­seen. Kuun­te­le­mi­sen tai­to vaa­tii pysäh­ty­mis­tä ja sitä, ettem­me puu­has­te­le jotain muu­ta kuun­nel­les­sam­me. Aivo­tut­ki­mus­ten mukaan tark­kaa­vai­suu­tem­me ei voi olla kah­des­sa pai­kas­sa yhtä aikaa.

Avoi­men vuo­ro­vai­ku­tusil­ma­pii­rin saa­vut­ta­mi­nen on usein haas­te. Tämä joh­tuu sii­tä, että ensin pitää itse uskal­taa sel­vit­tää omat ennak­ko­kä­si­tyk­set, usko­muk­set ja tar­kas­tel­la omaa toi­min­taa avoi­mes­ti. Jos tämän jäl­keen voim­me vuo­ro­vai­ku­tuk­sen aika­na lait­taa usko­muk­sem­me het­kek­si syr­jään ja koh­da­ta toi­set ihmi­set lap­sen­omai­sen ute­liai­suu­den kaut­ta, ollaan jo pit­käl­lä avoi­men vuo­ro­vai­ku­tusil­ma­pii­rin saa­vut­ta­mi­ses­sa. Näin vuo­ro­vai­ku­tus on tasa-arvoi­sem­paan, eet­ti­sem­pää ja toi­sel­le osa­puo­lel­le­kin tulee toden­nä­köi­ses­ti koke­mus sii­tä, että hän­tä kuun­nel­laan aikuis­ten oikeasti. 

Vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­siin liit­tyy enna­koi­mat­to­muus. Enna­koi­mat­to­muus joh­tuu sii­tä, että vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa on aina muka­na vähin­tään kak­si yksi­löä, joi­den vuo­ro­vai­ku­tus on kes­ke­nään riip­pu­vais­ta, mut­ta kum­pi­kaan ei voi var­mas­ti tie­tää toi­sen seu­raa­va siir­toa. Usein kui­ten­kin ajat­te­lem­me tie­tä­väm­me ennak­koon, miten toi­nen aikoo rea­goi­da sano­mi­siim­me. Koh­taan usein työ­noh­jauk­sis­sa tilan­tei­ta, jois­sa täl­lai­nen ajat­te­lu joh­taa sii­hen, ettei asioi­ta edes ote­ta avoi­mes­ti esil­le. Saa­tam­me myös mää­ri­tel­lä ennak­koon, miten jon­kun toi­sen ihmi­sen tuli­si vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tees­sa olla. Kun tilan­ne ei ete­ne­kään toi­vei­dem­me mukai­ses­ti, olem­me pet­ty­nei­tä ja saa­tam­me vetäy­tyä. Täl­löin asiat eivät ete­ne ja tär­kei­tä kes­kus­te­lui­ta jää käymättä.

Tär­ke­ää on myös uskal­taa puhua omis­ta toi­veis­ta ja aja­tuk­sis­ta. Uskal­ta­mi­nen läh­tee ennen muu­ta meis­tä itses­täm­me, vaik­ka avoi­muut­ta ja tur­val­li­suut­ta yllä­pi­tä­vä joh­ta­mis­kult­tuu­ri­kin on tär­ke­ää. Välil­lä koh­taan työs­sä­ni hyvin epä­rea­lis­ti­sia ole­tuk­sia sii­tä, että esi­mer­kik­si esi­mie­hen pitäi­si tie­tää sano­mat­ta­kin, mitä ihmi­set toi­vo­vat. On todel­la epä­rei­lua aset­taa ketään täl­lai­seen aja­tuk­sen­lu­ki­jan ase­maan, kun emme itse­kään sii­hen pys­ty, vaik­ka niin välil­lä luulemme. 

Tun­teet vah­vis­tu­vat ja muo­vau­tu­vat vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. Tun­neä­ly on myös toi­mi­van vuo­ro­vai­ku­tuk­sen perus­ta. Tämä­kin läh­tee liik­keel­le itses­täm­me. Tun­neä­lyn perus­ta on se, että osaam­me itse tun­nis­taa itses­säm­me tun­tei­tam­me ja sää­del­lä nii­tä eri tilan­tei­siin sopi­vik­si. Tämän opit­tuam­me on hel­pom­pi tun­nis­taa tun­tei­ta myös muis­sa ihmi­sis­sä. On myös syy­tä tie­dos­taa, että tun­teet tart­tu­vat ihmi­ses­tä toi­seen. Kaik­ki tun­teet, joi­ta meil­lä on, eivät ehkä ole läh­töi­sin itses­täm­me. Vas­taa­vas­ti mei­dän omil­la tun­ne­ti­loil­lam­me on vai­ku­tus­ta lähiyh­tei­sööm­me. Tun­tei­den­sää­te­ly työyh­tei­söis­sä on siten erit­täin tärkeää. 

Tun­tei­den­sää­te­ly ei tar­koi­ta sitä, että mei­dän pitäi­si aina olla iloi­sia tai teko­pir­tei­tä. Välil­lä on hyvä sanoa myös nega­tii­vi­sia tun­tei­ta ääneen kas­vo­tus­ten eikä pei­tel­lä nii­tä esi­mer­kik­si hymiöi­den taak­se säh­kö­pos­tei­hin. Omia tun­tei­ta voi ilmais­ta myös raken­ta­val­la taval­la. Voi sanoa, että jokin asia suu­tut­taa tai, että on surul­li­nen jos­tain asias­ta. Tut­ki­muk­sis­sa onkin havait­tu, että tun­tei­den raken­ta­va ilmai­su kehi­tys­koh­tei­den ilmai­se­mi­sen yhtey­des­sä tuo pai­noar­voa asial­le enem­män. Tun­tei­siin vetoa­vat asiat muis­te­taan myös parem­min. Tun­neä­lyä on sekin, että tie­dos­taa, miten eri tun­teet vai­kut­ta­vat mei­hin itseem­me ja yli­pää­tään kaik­kiin ihmisiin.

Haluat­ko kehit­tää itseä­si tai työyh­tei­söä­si vuo­ro­vai­ku­tuk­seen, kuun­te­le­mi­seen tai tun­tei­siin liit­tyen? Tutus­tu Arpee­tin työyh­tei­sö­pal­ve­lui­hin: https://www.arpeeti.fi/tyoyhteisot/

Lue lisää:

Läs­nä­ole­van kuun­te­le­mi­sen voi­ma ja vai­keus — Arpeeti

Dia­lo­gis­sa on voi­maa — Arpeeti

Onko kii­re vain mie­lem­me tuo­te? — Arpeeti

Emo­tio­nal prac­tices: how mas­king nega­ti­ve emo­tions impacts the post-acquisition inte­gra­tion process — Vuo­ri — 2018 — Stra­te­gic Mana­ge­ment Jour­nal — Wiley Onli­ne Library

Recommended Posts