Johdon työnohjaus
Johtaja joutuu työskentelemään erilaisten vaatimusten ristiaallokossa. Tällaisia vaatimuksia voivat olla esimerkiksi innovatiivisuus, tehokkuus, talous, tulokset, työhyvinvointi, laatu, työtyytyväisyys, motivointi, asiakastarpeet jne. Usein vaatimukset ovat jopa ristiriidassa keskenään. Parhainkaan johtaja ei voi aina tarkastella tilanteita kaikista näkökulmista. Johtajan onkin syytä välillä pysähtyä tarkastelemaan sitä, millaisten vaatimusten kautta hän toimii. Jos johtaminen nojaa yksipuolisesti vain tiettyyn näkökulmaan, on syytä lähteä kehittämään omia urautuneita ajatusmalleja. Johdon työnohjauksen tehtävänä on tukea johtajaa, esihenkilöä tai johtoryhmää suoriutumaan tästä vaativasta tehtävästä parhaalla mahdollisella tavalla.
Johtajana kehittyminen vaatii kykyä itsereflektioon. Mielestäni tämä on johtajan yksi tärkeimmistä metataidoista. Itsereflektio on kuitenkin hyvin vaativaa ja aika ajoin kannattaa pohtia omaa johtajuuttaan työnohjaajan kanssa. Työnohjaajan tehtävä onkin ennen muuta tehostaa ja syventää ohjattavan reflektointi- ja kehitysprosesseja. Työnohjaajan kanssa voi pohtia omaa käyttäytymistään ja sen vaikutusta muihin ihmisiin. Työnohjaajan auttaa myös tekemään näkyväksi ohjattavien uskomuksia. Omat uskomukset voivat toisinaan olla kehittymisen pahin este. Usein ohjattavilla tuntuu olevan hyvin vahvoja uskomuksia etenkin toisista ihmisistä. Uskomukset ovat kehittyneet meille mm. helpottamaan arjen toimiamme ja helpottamaan aivojen tiedonkäsittelyä. Johtajan ihmisiin kohdistuvat uskomukset voivat kuitenkin muodostaa sokean pisteen niin hyvässä kuin pahassa. Niitä on välillä hyvä kyseenalaistaa ulkopuolisen kanssa. Samalla kehittyy johtajan ymmärrys ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavista asioista.
Johtaminen on vaativaa tunnetyötä. Johtaminen kuormittaa johtajan omia tunteita. Toisaalta taas johtaja on avainroolissa työyhteisön tunneilmaston luomisessa. Tunteet myös tarttuvat työyhteisöstä johtajaan. Tämäkin on hyvä tiedostaa. On syytä olla selvillä, kenen tunteita kantaa töistä kotiin. Myös jatkuva empaattisuus ja myötätuntoisuus voivat kuormittaa. Vaikka tunteiden rakentavaa ilmaisua suositellaan myös johtajille, joutuvat he työssään tukahduttamaan tunteitaan tavallista enemmän. Hyvinvoinnin kannalta nämäkin tunteet kuitenkin pitäisi käsitellä jossain vaiheessa. Työnohjaus tarjoaa väylän luottamukselliseen omien tunteiden jäsentämiseen.
Johtaminen on yksinäistä ja siihen kuuluu erilaisten odotusten kohteena oleminen. Johtaja joutuu olemaan paljon erilaisten tunteiden ja eri puolilta organisaatiota tulevien odotusten kohteena. Johtajaan myös helposti projisoidaan omia menneitä kokemuksia tiedostamatta. Lisäksi oikeus vallankäyttöön erottaa johtajan muista työntekijöistä. Tämä voi herättää johtajaa kohtaan jopa negatiivisia tunteita. Johtajalla pitää olla työyhteisön hyväksyntä, mutta toisaalta hän ei ole täysin vertainenkaan. Johtaja myös usein tietää organisaatiossa meneillään olevista suunnitelmista, joista hän ei voi vielä kommunikoida lähitiimilleen. Kaikki tämä tekee johtamistyöstä yksinäistä, mutta se tulee usein uusille johtajille yllätyksenä. Olen kohdannut paljon esimiehiä, joita tämä kaikki on katkeroittanut. Työnohjauksen tehtävänä on auttaa johtajaa ymmärtämään oma roolinsa ja miten yksinäisyyden ja erilaiset odotukset voi ottaa vastaan helpommin.
Johtajuuteen liittyy päätöksenteko. Vaikka työyhteisössä käytäisiin ennen päätöksiä todella hyvää dialogia, tekee johtaja viime kädessä viralliset päätökset ja vastaa niiden seurauksista. Tämä on hyvin haasteellista, koska johtamiseen liittyy paljon viheliäisiä ongelmia. Viheliäisiä ongelmia on erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta ratkaista. Päätöksenteko vaatii tällöin jopa toisilleen vastakkaisten vaatimusten kohtaamista. Tilannetta ei voi aina ratkaista eikä löytää kaikki osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Pitää vain etsiä sopiva painotus eri vaatimusten välille. Johtajan rooliin kuuluu sietää tällaista epävarmuutta ja sitä, ettei pysty miellyttämään kaikkia. Toisaalta tämänkään ajatuksen taakse ei voi piiloutua. Työyhteisössä on kuitenkin saatava aikaan ihmisille sellainen kokemus, että kaikki ovat yhdenvertaisia. Johtajuuteen sisältyy paljon paradokseja, jotka tekevät johtamistyöstä haasteellista. Voisi sanoa, että itse johtaminenkin on viheliäinen ongelma. Työnohjaus on paikka, jossa johtaja voi neutraalisti punnita eri vaihtoehtoja. Työnohjaaja ei ole johtajan työyhteisön jäsen, joten hänellä ei ole mitään omaa agendaa päätöksenteon alla oleviin asioihin. Työyhteisön toisten johtajien vertaistuki on tärkeää, mutta hekään eivät ole aina täysin neutraaleja. Työyhteisöissä kilpaillaan aina rajallisista resursseista eri yksiköiden välillä, vaikka yhteistyö olisi todella sujuvaa.
Haastavien johtamistilanteiden kanssa voi joskus jäädä jumiin. Haastavien johtamistilanteiden käsittely työnohjaajan kanssa tehostaa ratkaisujen löytymistä. Työnohjaaja auttaa ottamaan ongelmiin etäisyyttä. Näin on helpompi lähteä pohtimaan, millaisia mahdollisia muita toimintatapoja on olemassa. Työnohjauksessa etsitään ongelmiin liittyviä poikkeuksia tai ratkaisujen aihioita, joita ohjattava ei ole huomannut. Työnohjaajat ovat ennen muuta harjaantuneet ohjattavien ajattelun rikastuttamiseen ja hänen ongelmaratkaisutaitojensa kehittämiseen. Uusista ongelmanratkaisutaidoista on johtajalle hyötyä myös tulevaisuuden haasteissa.
Työnohjaus tarjoaa paikan prosessoida omaa rooliaan johtajana. Lisäksi työnohjaus tukee jaksamistasi ja kehittää erilaisia johtamisessa tarvittavia metataitoja. Metataitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot, kyky itsereflektioon ja tunteiden säätelyn taidot. Parhaimmillaan johdon työnohjaus vaikuttaa koko työyhteisön toimintaan. Siksi siihen kannattaa panostaa. Otahan yhteyttä😊
Lue lisää:
Mitä on työnohjaus? https://www.arpeeti.fi/mita-on-tyonohjaus/
Johtaminen ja tunteet Jhttps://www.arpeeti.fi/johtaminen-ja-tunteet/
Onko hyvä pomo onnellinen pomo? https://www.arpeeti.fi/onko-onnellinen-pomo-hyva-pomo/
Juuti, P. (2018). Huono johtaminen. Tuhon tieltä toimivaan työyhteisöön. Gaudeamus.
Alhanen, K., Kansanahlo, A., Ahtiainen, O., Kangas, M., Soini, T., Soininen, J. (2016) Työnohjauksen käsikirja. Aretai.
