Itsen­sä joh­ta­mi­nen yksi­lön näkökulmasta

 In Blogi, Itsensä johtaminen, Johtaminen, Osaamisen johtaminen, Työhyvinvointi

Työ­elä­män tut­ki­muk­set ennus­ta­vat, että itsen­sä joh­ta­mi­sen tai­to­jen mer­ki­tys työ­elä­mäs­sä kas­vaa enti­ses­tään. Myös koro­na­pan­de­mian aiheut­ta­ma etä­työ­hön siir­ty­mi­nen joil­la­kin aloil­la on edel­lyt­tä­nyt uude­na­lais­ten itsen­sä joh­ta­mi­sen tai­to­jen hal­tuun otta­mis­ta. Tar­kas­te­len täs­sä teks­tis­sä tut­ki­mus­ten valos­sa, mitä itsen­sä joh­ta­mi­nen kon­kreet­ti­ses­ti on yksi­lö­ta­sol­la. Itsen­sä joh­ta­mi­nen on aihee­na laa­ja, joten jat­kan sii­tä myö­hem­min jul­kais­ta­vas­sa toi­ses­sa blo­gis­sa. Sii­nä käyn läpi, mitä itsen­sä joh­ta­mi­nen edel­lyt­tää joh­ta­mi­sel­ta ja mil­lai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia itsen­sä joh­ta­mi­nen vai­ku­tuk­sis­ta työn teke­mi­seen on löydetty.

Itsen­sä joh­ta­mi­nen ei ole pel­käs­tään ajan­hal­lin­taa ja tavoit­tei­den aset­ta­mis­ta. Itsen­sä joh­ta­mi­nen pitää sisäl­lään eri­lai­sia käyt­täy­ty­mis­stra­te­gioi­ta, sisäi­sien palk­kioi­den ja ran­gais­tus­ten luo­mis­ta, kon­struk­tii­vi­sien aja­tus­ra­ken­nel­mien hal­lin­taa, omis­ta arvois­ta käsin toi­mi­mis­ta, omas­ta hyvin­voin­nis­ta huo­leh­ti­mis­ta ja tun­tei­den sää­te­lyä. Itsen­sä joh­ta­mi­nen on myös oppi­mis­ta ja kehit­ty­mis­tä. Kes­keis­tä on lisäk­si oman itse­tun­te­muk­sen kehit­tä­mi­nen. Kaik­ki nämä osa-alu­eet kyt­key­ty­vät toi­siin­sa. Itsen­sä joh­ta­mi­nen ei rajoi­tu pel­käs­tään työ­hön ja vaan se on osa koko elä­määItse­nä joh­ta­mi­ses­sa on ennen muu­ta kyse mie­len tai­dois­ta. Täl­löin tul­laan oman tark­kaa­vai­suu­den suun­taa­mi­sen, itse­reflek­tion, keho­tie­toi­suu­den ja meta-ajat­te­lun äärelle. 

Itsen­sä joh­ta­mi­nen raken­tuu omien arvo­jen poh­jal­le. Omien arvo­jen poh­jal­ta toi­mi­mi­nen tuot­taa sisäis­tä moti­vaa­tio­ta ja luo tun­net­ta sii­tä, että pys­tyy elä­mään autent­tis­ta elä­mää. Tut­ki­muk­sis­sa autent­ti­suu­den koke­mus elä­mäs­sä on yhdis­tet­ty hyvin­voin­tiin ja opti­maa­li­seen toi­min­taan. Sisäi­nen moti­vaa­tio puo­les­taan tukee par­hai­ten työn teke­mis­tä. Itsen­sä joh­ta­mi­nen on ennen muu­ta omien arvo­jen mukais­ta toi­min­taa arjes­sa. Omien arvo­jen mukai­nen elä­mä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että tun­ti­si mie­li­hy­vää koko ajan. Päin­vas­toin, teko­jen tasol­la omien arvo­jen seu­raa­mi­nen voi tar­koit­taa pon­nis­te­lu­ja ja kovaa työ­tä. Jot­ta arvot kon­kre­ti­soi­tui­si­vat teoik­si, tar­vi­taan eri­lai­sia käyt­täy­ty­mis­tä ohjaa­via strategioita.

Käyt­täy­ty­mis­stra­te­giat tar­koit­ta­va oman toi­min­nan ohjaa­mis­ta lisään­ty­neen itsen­sä tark­kai­lun, tavoit­tei­den ase­tan­nan sekä eri­lais­ten palk­kioi­den ja ran­gais­tuk­sen mää­rit­tä­mi­sen kaut­ta. Nämä toi­met aut­ta­vat myös niis­sä tilan­teis­sa, jois­sa pitäi­si teh­dä epä­mie­lui­sia teh­tä­viä. Täs­sä yhtey­des­sä itsen­sä joh­ta­mi­nen on kon­kreet­tis­ta ajan­hal­lin­taa ja tie­tois­ta oman tark­kaa­vai­suu­den suun­taa­mis­ta tavoit­tei­den mukai­siin teh­tä­viin. Eri­lais­ten käyt­täy­ty­mis­stra­te­gioi­den pitää pal­vel­la myös oman hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mis­tä. Lisään­ty­neen itsen­sä tark­kai­lun kaut­ta voi tul­la tie­toi­sek­si omien voi­ma­va­ro­jen rajois­ta ja esi­mer­kik­si huo­leh­tia työ­päi­vän aikai­ses­ta tauotuksesta. 

Käyt­täy­ty­mi­sen muut­ta­mi­nen ei ole kui­ten­kaan help­poa. Eri­lai­sis­ta tot­tu­muk­sis­ta on vai­kea pääs­tä eroon. Vaik­ka itsen­sä joh­ta­mi­nen perus­tuu pit­käl­le sisäi­siin palk­kioi­hin, on nii­tä­kin eri­lai­sia. Arto Pie­ti­käi­nen mää­rit­te­lee kir­jas­saan sisäis­ten pika­palk­kioi­den käsit­teen. Pika­palk­kiot ovat välit­tö­miä myön­tei­siä seu­rauk­sia käyt­täy­ty­mi­ses­täm­me. Ne pal­kit­se­vat heti. Arvo­jen mukai­sen toi­min­ta voi pal­ki­ta vas­ta vii­veel­lä. On siten miel­lyt­tä­väm­pää jät­tää tyl­sä työ­teh­tä­vä teke­mät­tä aamul­la ja siir­tyä suo­raan miel­lyt­tä­väm­piin, vaik­ka toi­sin oli­si aiem­min päät­tä­nyt. Oman toi­min­nan tark­kai­lun kaut­ta voi tul­la tie­toi­sek­si tai­pu­muk­sis­taan läh­teä pika­palk­kioi­den perään. Esi­mer­kik­si mind­ful­ness-har­joit­te­lun kaut­ta voi kehit­tää tie­toi­suus­tai­to­jaan ja paran­taa impuls­si­kont­rol­lia. On myös hyvä muis­taa, että on hel­pom­pi oppia uusia tapo­ja kuin pääs­tä eroon van­hois­ta tavois­ta. Tot­tu­muk­set syn­ty­vät aiko­jen kulues­sa tois­to­jen kaut­ta. Samoin uudet parem­mat tavat syn­ty­vä tois­to­jen kautta. 

Sisäi­sil­lä palk­kioil­la pyri­tään lisää­mään innos­tu­mis­ta ja sisäis­tä moti­voi­tu­mis­ta itse työs­tä. Tämä voi tar­koit­taa työn muok­kaa­mis­ta siten, että sii­hen sisäl­tyy entis­tä enem­män miel­lyt­tä­viä teki­jöi­tä. Vas­taa­vas­ti voi­daan kes­kit­tyä vain työn miel­lyt­tä­viin puo­liin ja jät­tää huo­miot­ta nega­tii­vi­set sei­kat. Täl­löin itse työ­tä ei muu­te­ta miten­kään, vaan ajat­te­lua ja tark­kaa­vai­suut­ta suun­na­taan eri tavoin. Esi­mer­kik­si hoi­va-alal­la voi kes­kit­tyä epä­miel­lyt­tä­vien hoi­to­toi­men­pi­tei­den aika­na ajat­te­le­maan sitä hyvin­voin­tia, jota hoi­to­toi­men­pi­teel­lä poti­laal­le tuot­taa. Itsen­sä joh­ta­mi­seen liit­tyy­kin mer­ki­tyk­sel­li­syy­den koke­muk­sen löy­tä­mi­nen työssä.

Aja­tus­ra­ken­nel­mia muok­kaa­mal­la voi vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti suo­riu­tu­mi­seen. Usein meil­lä voi olla eri­lai­sia usko­muk­sis­ta itses­täm­me, toi­sis­ta ihmi­sis­tä tai työs­täm­me. Nämä voi­vat hai­ta­ta suo­riu­tu­mis­ta ja kehit­ty­mis­täm­me. Itsen­sä joh­ta­mi­nen tar­koit­taa, että tulem­me tie­toi­sek­si aja­tus­ra­ken­nel­mis­tam­me ja muok­kaam­me nii­tä hyvin­voin­tim­me ja työn teke­mi­sen kan­nal­ta suo­tui­sim­mik­si. Ihmi­sel­lä itsel­lään on omis­ta­juus omiin sub­jek­tii­vi­siin koke­muk­siin työn teke­mi­ses­tä. Nii­tä voim­me aina muut­taa, vaik­kem­me voi­si muut­taa ympä­röi­viä olo­suh­tei­ta. Aja­tus­ra­ken­nel­mien havain­noin­ti ja nii­den muok­kaa­mi­nen vaa­tii todel­la hyviä itse­reflek­tio­tai­to­ja. Itse­reflek­tio ei ole syno­nyy­mi itse­kriit­ti­syy­del­le. Lii­al­li­nen itse­kriit­ti­syys näyt­täi­si jopa hait­taa­van itsen­sä joh­ta­mis­ta. Sen sijaan rea­lis­tis­ten posi­tii­vis­ten aja­tus­ra­ken­nel­mien, kuten opti­mis­ti­suu­den, vil­je­le­mi­nen näyt­täi­si paran­ta­van hyvin­voin­tia ja suo­ri­tus­ky­kyä. Posi­tii­vis­ten aja­tus­ten vil­je­le­mi­nen lisää omaa pys­ty­vyy­den tun­net­ta ja näin ihmi­nen löy­tää uusia voi­ma­va­ro­ja käyt­töön­sä. Aja­tus­ra­ken­nel­mien kaut­ta voi myös sää­del­lä omia tunteitaan.

Tun­tei­den sää­te­ly vai­kut­taa itsen­sä joh­ta­mi­ses­sa suo­riu­tu­mi­seen ja hyvin­voin­tiin. Kai­kil­la tun­teil­la on sijan­sa hyvin­voin­tim­me, kehit­ty­mi­sem­me ja suo­riu­tu­mi­sem­me kan­nal­ta. Tun­teet ovat kehit­ty­neet evo­luu­tios­sa ja nii­den teh­tä­vä­nä on toi­mia sopeu­tu­mis­kei­noi­na ympä­ris­töön. Tun­teet liit­ty­vät aina her­mos­tol­li­siin muu­tok­siin, joi­den tar­koi­tuk­se­na on val­mis­taa mei­tä toi­mi­maan tun­tei­den edel­lyt­tä­mäl­lä taval­la.  Her­mos­tol­li­set muu­tok­set, jot­ka ovat eri­lai­sia eri tun­teil­la, vai­kut­ta­vat puo­les­taan suo­riu­tu­mi­seen. Tun­teet herää­vät meis­sä auto­maat­ti­ses­ti. Tun­teet ovat elä­män­his­to­ri­aam­me ja evo­luu­tioon liit­ty­vä perus­ta­va paras arvaus sii­tä, mikä reak­tio mis­sä­kin tilan­tees­sa on sovel­tu­vin. Aina tämä arvaus ei osu oike­aan. Täl­löin tar­vit­sem­me eri­lai­sia tun­tei­den sää­te­lyn kei­no­ja. Tun­tei­den sää­te­lyä voi oppia. Itse­myö­tä­tun­to on yksi tun­tei­den sää­te­lyn kei­no, jon­ka hyö­dyt tule­vat esil­le eten­kin stres­saa­vis­sa tilan­teis­sa. Itse­myö­tä­tun­to perus­tuu myö­tä­tun­toi­siin aja­tus­ra­ken­nel­miin, jot­ka rau­hoit­ta­vat tun­tei­ta. Itse­myö­tä­tun­to näyt­täi­si edis­tä­vän myös sisäis­tä moti­vaa­tio­ta ja kan­nus­ta­van itsen­sä kehit­tä­mi­seen. Tämän perus­teel­la voi­si sanoa, että itse­myö­tä­tun­to on hyö­dyl­li­nen piir­re itsen­sä joh­ta­mi­sen kehit­ty­mi­ses­sä. Lue lisää itse­myö­tä­tun­nos­ta aiem­mis­ta blo­geis­ta­ni.

Itsen­sä joh­ta­mi­ses­sa suun­tau­du­taan koh­ti sisäi­ses­ti moti­voi­via teh­tä­viä, mut­ta joh­de­taan itseä teke­mään myös epä­mie­lui­sem­pia teh­tä­viä. Teh­tä­vät voi­vat liit­tyä työ­hön tai laa­jem­min­kin elä­mään, esi­mer­kik­si omaan hyvin­voin­tiin. Itsen­sä joh­ta­mi­sen poh­jal­la ovat ihmi­sen omat arvot, joi­ta toteut­ta­mal­la ihmi­nen kokee voi­van­sa elää autent­tis­ta elä­mää. Itsen­sä joh­ta­mi­nen on läs­nä aina jol­la­kin taval­la työn teke­mi­ses­sä. Vaik­ka ihmis­ten toi­min­taa työyh­tei­söis­sä ohjaa­vat joh­ta­jat, niin lopul­ta ihmi­nen itse kont­rol­loi omaa teke­mis­tään. Joh­ta­mi­nen vai­kut­taa kui­ten­kin sii­hen, miten laa­jas­ti yksi­löt ja tii­mit voi­vat työs­sään toteut­taa itsen­sä joh­ta­mis­ta. Puh­taim­mil­laan itsen­sä joh­ta­mi­nen on sitä, että ihmi­set voi­vat toi­mia työs­sään omien tavoit­tei­den­sa ja arvo­jen­sa poh­jal­ta. Joh­taa­ko tämä aina kui­ten­kaan esi­mer­kik­si tii­mi­ta­sol­la par­haim­paan tulok­seen? Seu­raa­vas­sa blo­gis­sa­ni paneu­dun­kin itsen­sä joh­ta­mi­sen joh­ta­mi­seen. Itsen­sä joh­ta­mi­nen ei tar­koi­ta sitä, että ihmi­set jätet­täi­siin ilman tukea. Itsen­sä joh­ta­mi­nen ei ole kai­kil­le help­poa ja luon­tais­ta. Ihmi­siä ei pidä­kään jät­tää yksin itsen­sä joh­ta­mi­ses­sa vaa­tei­den kans­sa. Tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että lyhyet itsen­sä joh­ta­mi­sen tai­to­jen kehit­tä­mi­seen täh­tää­vät kou­lu­tuk­set eivät ole tehok­kai­ta. Itsen­sä joh­ta­mi­sen tai­to­jen kehit­tä­mi­nen onkin jat­ku­vaa ja pit­kä­kes­tois­ta työ­tä. Poh­din seu­raa­vas­sa blo­gis­sa­ni myös tätä asiaa.

Lue lisää:

Arpee­tin itse­myö­tä­tun­to-blo­git: Itse­myö­tä­tun­to Arc­hi­ves — Arpee­ti

Golds­by, M. G., Golds­by, E. A., Neck, C. B., Neck, C. P. & Mat­hews, R. (2021). Self-Lea­ders­hip: A Four Deca­de Review of the Lite­ra­tu­re and Trai­nings. Admi­ni­stra­ti­ve sciences, 11(1), 25.

Stewart, G. L., Court­right, S. H. & Manz, C. C. (2011). Self-Lea­ders­hip: A Mul­ti­le­vel Review. Jour­nal of Mana­ge­ment, 37(1), 185–222. 

Bracht, E. M., Jun­ker, N. M. & van Dick, R. (2018). Explo­ring the social con­text of self-leadership—Self-leadership-culture. Jour­nal of theo­re­tical social psyc­ho­lo­gy, 2(4).

Golds­by, E., Golds­by, M., Neck, C. B. & Neck, C. P. (2020). Under Pres­su­re: Time Mana­ge­ment, Self-Lea­ders­hip, and the Nur­se Mana­ger. Admi­ni­stra­ti­ve sciences, 10(3), 38.

Pie­ti­käi­nen, A. (2019). Koh­ti arvois­ta­si. Suun­taa mie­lek­käi­siin muu­tok­siin. Duodecim.

Recommended Posts