Itse­myö­tä­tun­toon liit­ty­vät usko­muk­set ja pelot

 In Blogi, Itsemyötätunto

Itse­myö­tä­tun­to on tun­tei­den­sää­te­ly­kei­no, jon­ka avul­la voi­daan ottaa hyväk­sy­vä ja arvos­te­le­ma­ton suh­tau­tu­mis­ta­pa omaan kär­si­myk­seen. Itse­myö­tä­tun­to on tut­ki­muk­sis­sa osoi­tet­tu hyö­dyl­li­sek­si omi­nai­suu­dek­si eten­kin sil­loin, kun koh­taam­me elä­mäs­säm­me sel­lai­sia vas­toin­käy­mi­siä tai mene­tyk­siä, joil­le emme voi mitään. Itse­myö­tä­tun­to rau­hoit­taa nega­tii­vi­sia tun­tei­ta ja auto­maat­ti­sia stres­si­reak­tio­ta niin kehos­sa kuin mie­les­sä. Itse­myö­tä­tun­to aut­taa ehkäi­se­mään työ­uu­pu­mus­ta, masen­nus­ta ja ahdis­tus­ta. Itse­myö­tä­tun­to tuot­taa myös rea­lis­tis­ta ja vakaa­ta itsear­vos­tus­ta sekä sisäis­tä motivaatiota.

Itse­myö­tä­tun­to tuot­taa monia suo­riu­tu­mi­seen ja hyvin­voin­tiin liit­ty­viä etu­ja, mut­ta sil­ti itse­myö­tä­tun­toa saa­te­taan pelä­tä. Ihmi­sil­lä voi olla eri­lai­sia hen­ki­lö­koh­tai­sia esto­ja, jot­ka teke­vät myö­tä­tun­non itseä koh­taan haas­teel­li­sek­si. On hel­pom­paa koh­del­la läheis­tään myö­tä­tun­toi­ses­ti esi­mer­kik­si epä­on­nis­tu­mi­sen het­kel­lä kuin itse­ään. Saa­tam­me koh­del­la epä­on­nis­tu­mi­sen yhtey­des­sä itseäm­me anka­ran kriit­ti­ses­ti. Tämä koh­te­lu voi olla sel­lais­ta sisäis­tä puhet­ta, jota emme kos­kaan sanoi­si kenel­le­kään muul­le ihmi­sel­le vas­taa­vas­sa tilanteessa. 

Lii­al­li­ses­ta itse­kriit­ti­syy­des­tä ei ole hyö­tyä. Se yllä­pi­tää voi­mak­kai­ta nega­tii­vi­sia tun­tei­ta, joi­den val­las­sa tark­kaa­vai­suus kaven­tuu ja ongel­man­rat­kai­su­ky­ky heik­ke­nee. Laa­jaa tut­ki­mus­näyt­töä on esi­mer­kik­si ter­veys­käyt­täy­ty­mi­seen liit­tyen sii­tä, että itse­myö­tä­tun­to tuot­taa parem­pia tulok­sia kuin lii­al­li­nen itse­kri­tiik­ki. Hyvin itse­kriit­ti­sen ihmi­sen voi kui­ten­kin olla vai­ke­aa ryh­tyä itse­myö­tä­tun­toi­ses­ti. Esi­mer­kik­si eri­lai­set itse­myö­tä­tun­toa kehit­tä­vät har­joi­tuk­set voi­daan kokea vas­ten­mie­li­si­nä tai han­ka­li­na. Täl­löin itse­myö­tä­tun­toa voi läh­teä kehit­tä­mään mind­ful­ness-har­joi­tus­ten kaut­ta. Mind­ful­ness-har­joi­tuk­set eivät suo­ra­nai­ses­ti täh­tää itse­myö­tä­tun­non kehit­tä­mi­seen, mut­ta sil­ti itse­myö­tä­tun­toi­suus kehit­tyy nii­den kaut­ta. Mind­ful­ness onkin yksi itse­myö­tä­tun­non kol­mes­ta osa-alu­ees­ta. Itse­myö­tä­tun­non raken­tees­ta voit lukea lisää Arpee­tin aikai­sem­mis­ta blo­geis­ta: Itse­myö­tä­tun­to Arc­hi­ves — Arpeeti

Itse­myö­tä­tun­toon liit­ty­vät nega­tii­vi­set usko­muk­set voi­vat olla itse­ään toteut­ta­va ennus­te. Uudes­sa tut­ki­muk­ses­sa havait­tiin­kin, että nega­tii­vi­set usko­muk­set itse­myö­tä­tun­nos­ta joh­ti­vat hei­kom­paan itsen­sä kehit­tä­mi­sen moti­vaa­tion haas­ta­vas­sa tilan­tees­sa. Tämä joh­tui sii­tä, että eri­lais­ten nega­tii­vis­ten usko­mus­ten vuok­si koe­hen­ki­löt eivät halun­neet olla vai­keas­sa tilan­tees­sa itse­myö­tä­tun­toi­sia, vaik­ka itse­myö­tä­tun­toi­suus oli­si joh­ta­nut parem­paan moti­vaa­tioon ja lopputulokseen.

Usein usko­taan, että itse­myö­tä­tun­to hei­ken­tää vas­tuun­ot­to­ha­lua, jol­loin ei uskal­le­ta olla itse­myö­tä­tun­toi­sia. Voi­daan jopa uskoa, että itse­myö­tä­tun­to lisää lais­kuut­ta. Tut­ki­mus­ten mukaan näin ei ole. Itse­myö­tä­tun­to paran­taa vas­tuun­ot­toa omis­ta vir­heis­tään ja moti­vaa­tio­ta kehit­tää itse­ään. Parem­pi itse­myö­tä­tun­to tuot­taa vakaa­ta itsear­vos­tus­ta, johon ei vai­ku­ta se, miten ympä­ris­tö mei­tä arvioi tai miten meil­lä yli­pää­tään elä­mäs­sä menee. Kun itsear­vos­tus on vakaal­la poh­jal­la, ei omia vir­hei­tä koe­ta uhka­na, vaan nii­tä voi käsi­tel­lä tur­val­li­ses­ti ja ottaa teke­mi­sis­tään vas­tuu­ta. Vakaan itsear­vos­tuk­sen ansios­ta ei tar­vit­se pei­tel­lä vir­hei­tään tai kiel­tää nii­tä. Tämä lisää vas­tuun­ot­toa omis­ta vir­heis­tä ja halua paran­taa omaa toi­min­taan­sa. Itse­kri­tiik­ki sen sijaan saat­taa alen­taa itse­luot­ta­mus­ta, mikä joh­taa hel­pom­min epäonnistumisiin.

Itse­myö­tä­tun­toi­set ihmi­set aset­ta­vat itsel­leen kor­kei­ta tavoit­tei­ta samal­la taval­la kuin vähem­män itse­myö­tä­tun­toi­set­kin ihmi­set. Ero tulee sii­nä, että epä­on­nis­tu­mi­sen het­kel­lä itse­myö­tä­tun­toi­set ihmi­set eivät soi­maa itse­ään, vaan etsi­vät kei­no­ja kehit­tää suo­ri­tus­taan. Tämä joh­taa sii­hen, ettei­vät itse­myö­tä­tun­toi­set ihmi­set pel­kää epä­on­nis­tu­mi­sia ja he yrit­tä­vät uudes­taan sin­nik­kääm­min kuin vähem­män itse­myö­tä­tun­toi­set ihmi­set. Onhan aivan eri asia koh­da­ta epä­on­nis­tu­mi­set myö­tä­tun­non kuin syy­tös­ten kaut­ta. Epä­on­nis­tu­mi­nen jo sinän­sä aiheut­taa meis­sä monen­lai­sia vai­kei­ta tun­tei­ta: pet­ty­mys­tä, häpe­ää ja syyl­li­syyt­tä. Ei ole siten tar­peen enää lisä­tä nega­tii­vi­sia tun­tei­ta omal­la syyt­tä­väl­lä sisäi­sel­lä puheel­la. Epä­on­nis­tu­mi­sen yhtey­des­sä on tär­ke­ää pääs­tä posi­tii­vis­ten tun­tei­den tilaan, jos­sa voi­daan parem­min poh­tia uusia toi­min­ta­vaih­toeh­to­ja ja yrit­tää uudelleen.

Itse­myö­tä­tun­to ei joh­da tut­ki­mus­ten mukaan itsek­kyy­teen tai nar­sis­miin. Itse­myö­tä­tun­toi­set ihmi­set suh­tau­tu­vat mui­hin ihmi­siin yhtä myö­tä­tun­toi­ses­ti kuin itseen­sä. Itse­myö­tä­tun­to on myös vah­vas­ti yhtey­des­sä parem­paan hyvin­voin­tiin. Kun voim­me parem­min, meil­lä on voi­ma­va­ro­ja aut­taa myös muita.

Itse­myö­tä­tun­to saa­te­taan kokea heik­kou­te­na. Itse­myö­tä­tun­to kui­ten­kin tuot­taa sisäis­tä lujuut­ta ja resi­liens­siä. Itse­myö­tä­tun­toi­set ihmi­set myös toi­mi­vat roh­keam­min omien arvo­jen­sa mukai­ses­ti ja pys­ty­vät elä­mään autent­tis­ta elä­mää. Itse­myö­tä­tun­non onkin tut­ki­muk­sis­sa havait­tu lisää­vän onnellisuutta.

Itse­myö­tä­tun­to ei ole itse­sää­liä. Itse­myö­tä­tun­to on itse­sää­lin vas­ta­koh­ta. Itse­sää­lis­sä huo­mio kes­ki­te­tään pel­käs­tään itseen. Saa­te­taan aja­tel­la, että ainoas­taan minul­le tapah­tuu vai­kei­ta asioi­ta tai ainoas­taan minä olen niin tyh­mä, että teen täl­lai­sia vir­hei­tä. Itse­myö­tä­tun­toon liit­tyy oival­lus sii­tä, että kär­si­mys kuu­luu yli­pää­tään ihmi­syy­teen. Kaik­ki ihmi­set kär­si­vät jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä. Kaik­ki ihmi­set ovat puut­teel­li­sia ja teke­vät myös vir­hei­tä. Itse­myö­tä­tun­toi­nen asen­noi­tu­mi­nen aut­taa otta­maan pers­pek­tii­viä omaan kär­si­myk­seen. Itse­sää­lis­sä jääm­me hel­pos­ti märeh­ti­mään tulok­set­to­mas­ti vai­keuk­siam­me ja samal­la ikään kuin eris­täm­me itsem­me muista.

Jokai­nen voi kehit­tää itse­myö­tä­tun­toa har­joit­te­le­mal­la. Myös nega­tii­vi­sis­ta usko­muk­sis­ta ja pelois­ta itse­myö­tä­tun­toa koh­taan voi pääs­tä eroon. Pel­koa alen­taa tie­to sii­tä, mitä itse­myö­tä­tun­to tar­koit­taa ja miten se vai­kut­taa. Itse­myö­tä­tun­to­har­joit­te­lui­hin sisäl­tyy medi­taa­tio­ta, poh­din­ta­teh­tä­viä, kir­joi­tus­teh­tä­viä, arjes­sa teh­tä­viä har­joi­tuk­sia ja yli­pää­tään tie­toa itse­myö­tä­tun­nos­ta. Ryh­mä­muo­toi­ses­sa har­joit­te­lus­sa myös koke­mus­ten jaka­mi­nen on tär­ke­ää. Tutus­tu tal­ven 2022 kai­kil­le avoi­miin itse­myö­tä­tun­to­kou­lu­tuk­siin: Tal­ven itse­myö­tä­tun­to­kurs­sit — Arpee­ti Voit myös tila­ta työyh­tei­söl­le­si tai itsel­le­si rää­tä­löi­dyn itse­myö­tä­tun­to­kou­lu­tuk­sen Arpee­til­ta. Kat­so esi­merk­ke­jä pal­ve­luis­ta: Arpee­ti – Ohjaus ja val­men­nus | Itse­myö­tä­tun­to työelämässä

Läh­teet:

Brei­nes, J. G. & Chen, S. (2012). Self-Com­pas­sion Inc­rea­ses Self-Impro­ve­ment Moti­va­tion. Per­so­na­li­ty & social psyc­ho­lo­gy bul­le­tin, 38(9), 1133–1143.

Chwyl, C., Chen, P. & Zaki, J. (2021). Beliefs About Self-Com­pas­sion: Implica­tions for Coping and Self-Impro­ve­ment. Per­so­na­li­ty & social psyc­ho­lo­gy bul­le­tin, 47(9), 1327–1342.

Neff, K., Ger­mer, C., (2018). The Mind­fuln Self-Com­pas­sion Work­book. A Pro­ven way to accept your­self, build inner strength, and thri­ve. The Guil­ford Press.

Sirois, F. M., Kit­ner, R., & Hirsch, J. K. (2015). Self-com­pas­sion, affect, and health-pro­mo­ting beha­viors. Health Psyc­ho­lo­gy : Official Jour­nal of the Divi­sion of Health Psyc­ho­lo­gy, Ame­rican Psyc­ho­lo­gical Associa­tion, 34(6), s. 661 — 669.

Recommended Posts