Itsemyötätunto suojaa krooniselta stressiltä

 In Blogi, Itsemyötätunto, Työhyvinvointi

 

Itsemyötätuntoa tutkitaan nyt tieteessä kiihtyvää vauhtia. Tällä hetkellä uskotaan, että itsemyötätunto saattaa olla yksi hyvinvoinnin avaintekijä. Olen lukenut marraskuun aikana lähes 100 tieteellistä tutkimusta itsemyötätunnosta. Työni edetessä luettuja tutkimuksia kertyy varmasti ainakin toinen mokoma lisää. Tutkin gradussani itsemyötätunnon yhteyttä positiivisiin ja negatiivisiin tunteisiin. Juuri joustava ja hyvinvointiamme tukeva tunteiden säätely onkin yksi itsemyötätunnon tärkeä ilmenemismuoto.

 Itsemyötätunto tarkoittaa lempeää, hyväksyvää ja empaattista asennetta itseä kohtaan silloin, kun kohtaamme kärsimystä, epäonnistumisia ja riittämättömyyden tunteita. Tämän positiivisen asenteen avulla voimme suojautua omilta tuomitsevilta ajatuksilta, eristäytymisen tunteelta ja liialliselta uppoutumiselta negatiivisiin tunteisiimme. Itsemyötätunto lähtee ajatuksesta, että olemme usein juuri itse itsemme pahimpia tuomareita. Vaikeissa tilanteissa kohtelemme itseämme mielessämme pahemmin kuin kohtelisimme läheisiämme vastaavassa tilanteessa.

Itsemyötätunnon osa-alueet ovat ystävällisyys, yhteinen ihmisyys ja mindfulness. Ystävällisyys itseä kohtaan tarkoittaa kykyä suhtautua itseensä empaattisesti ja ymmärtäväisesti, kun kohtaamme epäonnistumisia ja riittämättömyydentunteita. Vastakohta tälle suhtautumistavalle on itsekritiikki ja kovuus. Itsemyötätuntoon kuuluu myös sen ymmärtäminen, että me kaikki ihmiset koemme epäonnistumisia ja epätäydellisyyttä. Kärsimys ja riittämättömyys ovat elämään kuuluvia normaaleita asioita. Vastakohtana tälle ajatukselle on eristäytyminen ja kokemus siitä, että omat kärsimyksemme ovat ainutlaatuista. Itsemyötätunnon kolmas osa-alue on mindfulness. Tämä tarkoittaa avointa, hyväksyvää ja arvostelematonta tietoisuutta itseä kohtaan, kun kohtaamme kärsimystä. Negatiiviseen tilanteeseen liittyvät tunteet ja ajatukset otetaan vastaan sellaisina kuin ne mieleen tulevat. Tunteita ja ajatuksia ei yritetä tukahduttaa, koska se toisi ne vain mieleemme entistä voimakkaampina. Emme jää kuitenkaan näiden tunteiden ja ajatusten valtaankaan. Ymmärrämme ne mielemme tuotteeksi, jotka eivät määrittele meitä ihmisinä. Toivotamme tunteet ja ajatukset tervetulleiksi ja kuuntelemme niihin liittyvän viestin. Tämän jälkeen hyvästelemme ne lempeästi ja annamme itsellemme lämpöä ja ymmärrystä vaikean tilanteen keskellä. Tällä tavallahan toimisimme myös silloin, jos kyseessä olisi esimerkiksi lapsemme, puolisomme tai ystävämme. Miksi siis suhtautumisemme itseemme eri tavalla kärsimyksen hetkellä?

Itsemyötätunto ei ole itsesääliä. Itsesääli on itsekeskeisyyttä, johon liittyy tunne erillisyydestä muista ihmisistä ja oman kärsimyksen liioittelu verrattuna muiden kärsimykseen. Negatiivisten tunteiden ja ajatusten murehtiminen lisää erillisyyden tunnetta ja kaikki tämä voi johtaa pahimmassa tapauksessa masennukseen.

Murehtiminen vie voimavarojamme. Uppoutuminen murehtimiseen ja itsesyytöksiin kuluttavat psyykkistä energiaamme niin paljon, ettei muulle toiminnalle jää enää ”laajakaistallamme” tilaa. Tällöin suorituskykymme heikkenee, mikä haittaa toimiamme esimerkiksi tilanteen parantamiseksi. Itsemyötätuntotaitojen ansiosta negatiiviset tunteet ja ajatukset vaikuttavat meihin vähemmän, koska emme uppoudu energiaa kuluttavaan asioiden märehtimiseen. Näin toimintakykyämme ja hyvinvointimme säilyy parempana raskaidenkin olosuhteiden keskellä. Itsemyötätunnon voima piilee tunteiden ja ajatusten säätelyssä. Suhtaudumme negatiivisiin tunteisiimme ja ajatuksiimme hyväksyvän etäisesti ikään kuin havainnoisimme niitä ulkoapäin. Näin meille jää voimavaroja antaa itsellemme myötätuntoa, lämpöä ja ymmärrystä vaikeilla hetkillä. Tunnekokemus muuttuu negatiivisesta tyynen positiiviseksi. Positiivisten tunteet puolestaan avartavat ajatteluamme näkemään asioita uudesta näkökulmasta ja ehkä jopa löytämään uusia ratkaisuja tilanteeseen.

Negatiivisten ajatusten ja tunteiden tukahduttaminen vähentää myös voimavarojamme. Itsemyötuntoisina emme yritä tukahduttaa epämiellyttäviä ajatuksia ja tunteita, vaan hyväksymme ne sellaisina kuin ne ovat. Tukahduttamisen seurauksena ajatukset ja tunteet pyrkivät voimallisemmin mieleemme, jolloin tarvitsemme entistä enemmän energiaa niiden tukahduttamiseen. Tukahduttaminen syö voimavarojamme samalla tavalla kuin murehtiminenkin. Murehtiminen ja tukahduttaminen ylläpitävät stressireaktioita kehossamme. Stressi puolestaan vaikuttavat haitallisesti hormonitoiminnan ja vastustuskyvyn alentumisen kautta fyysiseen terveyteemme.

Itsemyötätunnon vaikutukset hyvinvointiimme ovat moninaiset. Hyvät itsemyötätuntotaidot vähentävät sekä negatiivisten ajatusten että tunteiden murehtimista ja tukahduttamista. Tämä vähentää stressin fysiologisia vaikutuksia. Itsemyötätunto saa aikaan samanlaisen reaktion kehossamme kuin esimerkiksi läheisiltämme saatava sosiaalinen tuki. Itsemyötätuntotaitojen harjoittamisen onkin havaittu lisäävän oksitosiinihormonin eritystä. Oksitosiini lievittää pelkoa ja ahdistusta ja alentaa stressiä ja saa näin stressiin kuuluvan taistele-pakene -reaktion katkeamaan. Itsemyötätunto liittyy myös optimismiin, onnellisuuteen, elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tunteisiin, hyväksyvään asenteeseen omaa ulkonäköä kohtaan, positiiviseen terveyskäyttäytymiseen ja hyvään aloitekykyyn. Kaikki nämä ovat olennaisia asioita mielenterveytemme ja hyvinvointimme kannalta.

Itsemyötätunto auttaa meitä voimaan hyvin keskellä stressaavaa työelämää. Erilaiset työelämän tilanteet herättävät meissä moninaisia tunteita. Itsemyötätunto auttaa meitä hallitsemaan näitä tunteita. Itsemyötätunto on mielestäni tärkeä työelämätaito, josta on hyötyä ihmisten hyvinvoinnille ja tätä kautta koko organisaatioiden menestymiselle. Toki itsemyötätunto on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille ylipäätään. Tarve itsemyötätuntotaitojen kehittämiseen lähtee meistä jokaisesta itsestä eikä kenellekään voi tuputtaa mitään oppeja. Työyhteisöt voivat kuitenkin mielestäni tarjota tietoa itsemyötätunnosta ja edistää sellaista myötätuntoista kulttuuria, joka ruokkii hyvinvointia.

Itsemyötätuntoon liittyy myös vakaa omanarvontunto, realistiset itsearviointikyvyt ja proaktiivinen toiminta, mutta näihin seikkoihin palaan tarkemmin seuraavassa blogissani tammikuussa.

 

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

Kristin Neff: Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi.

Gilbert Paul: Myötätuntoinen mieli. Uusi näkökulma arjen haasteisiin.

Juhani Laakso: Mielen talo. Vapatauta ajatuksia – kehitä tunteita.

Arto Pietikäinen: Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta.

Ronnie Grandell: Itsemyötätunto.

Uusimmat artikkelit