Itse­myö­tä­tun­to on kol­mi­vai­hei­nen prosessi

 In Blogi, Itsemyötätunto, Työhyvinvointi

Itse­myö­tä­tun­to miel­le­tään usein ystä­väl­li­syy­te­nä ja armol­li­suu­te­na itseäm­me koh­taan. Ystä­väl­li­syy­den lisäk­si itse­myö­tä­tun­toon kuu­luu kak­si muu­ta osa-aluet­ta: mind­ful­ness ja ylei­nen ihmi­syys. Kaik­kia osa-aluei­ta tar­vi­taan, jot­ta itse­myö­tä­tun­to voi koko­nai­suu­des­saan ilmen­tyä. Itse­myö­tä­tun­to on oikeas­taan pro­ses­si, joka alkaa omaan tus­kaan havah­tu­mi­ses­ta. Sen jäl­keen omal­le tus­kal­le anne­taan oikeu­tus ja se halu­taan kokea, min­kä jäl­keen voi toi­mia tilan­teen sal­li­mal­la itse­myö­tä­tun­toi­sel­la tavalla.

Havah­tu­mi­nen tar­koit­taa sitä, että huo­maa oman kehon ja mie­len kär­si­myk­sen. Tämä ei ole vält­tä­mät­tä help­poa. Saa­tam­me tukah­dut­taa tai pelä­tä omia mie­len­si­säl­tö­jäm­me.  Emme vält­tä­mät­tä myös­kään osaa tun­nis­taa tun­tei­tam­me. Saa­tam­me myös kokea aja­tuk­sem­me ja tun­teem­me niin uhkaa­vik­si, ettem­me halua tuo­da nii­tä tie­toi­suu­teem­me. Saa­tam­me yrit­tää tukah­dut­taa nii­tä sijais­toi­min­noil­la tai defens­si-meka­nis­meil­la. Kii­rees­sä voim­me myös sivuut­taa kehom­me tar­peet tai jopa kivun. Saa­tam­me työs­ken­nel­lä huo­nos­sa asen­nos­sa tai lihak­set jännittyneinä.

Havah­tu­mi­seen tar­vi­taan hyväk­sy­vää tie­tois­ta läs­nä­oloa eli mind­ful­nes­sia. Se tar­koit­taa oman kehon ja mie­len tun­te­mus­ten käsit­te­lyä tark­kai­li­ja-posi­tios­ta käsin. Tämä tar­koit­taa, että hyväk­sym­me kaik­ki tun­te­muk­sem­me sel­lai­si­na kuin ne ovat, mut­ta emme uppou­du nii­den val­taan lii­kaa. Tar­kas­te­lem­me tun­te­muk­siam­me ikään kuin ulko­puo­li­sen tark­kai­li­jan sil­min. Emme ole yhtä kuin fyy­si­nen kipum­me, tun­teem­me tai aja­tuk­sem­me. Mie­len­si­säl­töm­me eivät lähes­kään aina ole myös­kään tot­ta tai ne eivät ole käs­ky­jä, joi­ta pitää auto­maat­ti­ses­ti totel­la. Hyväk­sy­väs­tä tie­toi­ses­ta läs­nä­olos­ta käsin pys­tym­me tur­val­li­ses­ti tark­kai­le­maan kaik­kia mie­len­si­säl­tö­jä ja huo­maa­maan myös kär­si­myk­sen, kun se on läsnä.

Oman kär­si­myk­sen ja tus­kan hyväk­sy­mi­nen on seu­raa­va askel mat­kal­la koh­ti itse­myö­tä­tun­toa. Annam­me omal­le tus­kal­le arvon ja oikeu­tuk­sen. Emme yri­tä vähä­tel­lä sitä, emme pidä tus­kaam­me epä­nor­maa­li­na tai oikeu­tet­tu­na ran­gais­tuk­se­na. Tähän liit­tyy ylei­sen ihmi­syy­den ja samas­sa venees­sä ole­mi­sen koke­mus. Ihmi­se­lä­mään kuu­luu kär­si­mys. Kaik­ki teke­vät vir­hei­tä, tun­te­vat riit­tä­mät­tö­myyt­tä ja häpe­ää. Kai­kil­le, myös itsel­lem­me, kuu­luu myö­tä­tun­to täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Salim­me siis myö­tä­tun­toi­set ja loh­dut­ta­vat tun­teet itseäm­me koh­taan. Jos oman kär­si­myk­sen havait­see, mut­ta emme anna sil­le oikeu­tus­ta, itse­myö­tä­tun­non koke­mi­nen ei ole mahdollista.

Itse­myö­tä­tun­to kon­kre­ti­soi­tuu ystä­väl­li­siin tekoi­hin itseäm­me koh­taan. Vas­ta sen jäl­keen, kun olem­me havah­tu­neet kär­si­myk­seem­me ja hyväk­sy­neet sen, voim­me toi­mia itse­myö­tä­tun­toi­ses­ti. Nämä teot voi­vat olla anteek­sian­ta­mis­ta, loh­dut­ta­mis­ta, kehon hel­li­mis­tä, pysäh­ty­mis­tä kii­reen kes­kel­lä, ystä­vien kans­sa seu­rus­te­lua jne. Riip­puu tilan­tees­ta, mitä tar­vit­sem­me. Tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että itse­myö­tä­tun­toi­suus on yhtey­des­sä parem­paan ter­veys­käyt­täy­ty­mi­seen. Jos on kui­ten­kin tot­tu­nut pal­kit­se­maan itse­ään esi­mer­kik­si suklaal­la, niin ihan het­kes­sä näis­tä tavois­ta ei pää­se irti. Vähi­tel­len kui­ten­kin itse­myö­tä­tun­toi­suu­den kaut­ta voim­me oppia uusia tapo­ja koh­del­la itseäm­me myö­tä­tun­toi­ses­ti kär­si­myk­sen hetkellä.

Itse­myö­tä­tun­non pro­ses­si voi toi­mia myös ennal­taeh­käi­se­väs­ti. Tämä voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että voim­me enna­koi­da tule­vaa kär­si­mys­tä ja ehkäis­tä tus­kaa. Jos tie­däm­me vaik­ka­pa, että tule­va työ­viik­ko on kii­rei­nen, voim­me sopia puo­li­son kans­sa, että hän ottaa enem­män vas­tuu­ta koti­töis­tä. Itse­myö­tä­tun­to on opit­ta­vis­sa ole­va tai­to, joka liit­tyy ennen muu­ta tun­tei­den sää­te­lyyn. Täl­lai­sen tai­don omaa­mi­nen voi tuo­da hal­lit­ta­vuu­den tun­net­ta emme­kä niin hel­pos­ti esi­mer­kik­si ahdis­tu ennak­koon edes­sä ole­vis­ta haasteita.

Miten työyh­tei­sö voi ehkäis­tä tai edis­tää itse­myö­tä­tun­toa? Tämä on aiheel­li­nen kysy­mys, mut­ta tut­ki­mus­ta sii­tä on teh­ty vas­ta vähän. Alus­ta­vaa tut­ki­mus­näyt­töä on kui­ten­kin sii­tä, että itse­myö­tä­tun­toi­suu­den har­joit­ta­mis­ta työ­elä­mäs­sä edis­tä­vät työyh­tei­sön kes­ki­näi­nen tuki ja kan­nus­tus myö­tä­tun­toon itse­ään koh­taan. Tämä tukee ennen muu­ta oman kär­si­myk­sen oikeut­ta­mis­ta. Lii­al­li­set aika­pai­neet ja kii­re voi­vat puo­les­taan ehkäis­tä omaan kär­si­myk­seen havah­tu­mis­ta. Täl­löin itse­myö­tä­tun­non pro­ses­si ei läh­de ollen­kaan käyn­tiin. Työ voi myös rajoit­taa mah­dol­li­suuk­sia toi­mia itse­myö­tä­tun­toi­ses­ti. Itse­myö­tä­tun­toi­set teot voi­vat­kin olla eri­lai­sia työs­sä kuin yksi­tyi­se­lä­mäs­sä. Toi­saal­ta työ­elä­mä voi rajoit­taa mah­dol­li­suuk­siam­me olla itse­myö­tä­tun­toi­sia, mut­ta toi­saal­ta on hyvä poh­tia myös sitä, kuin­ka pal­jon nämä rajoit­teet ovat todel­li­suut­ta ja kuin­ka pal­jon rajoit­tei­ta omas­sa mie­les­säm­me.  Jos itse­myö­tä­tun­toa työ­elä­mäs­sä halu­taan kehit­tää, on tär­ke­ää ymmär­tää ensin mitä itse­myö­tä­tun­to tar­koit­taa. Sen jäl­keen pitää poh­tia yhdes­sä sekä työyh­tei­sön että yksi­lön tasol­la ilme­ne­viä itse­myö­tä­tun­toa ehkäi­se­viä tai edis­tä­viä teki­jöi­tä. Täs­sä poh­din­nas­sa voin aut­taa sinua työ­noh­jauk­sen tai kou­lu­tuk­sen kei­noin. Ole roh­keas­ti yhtey­des­sä! Arpee­ti – Ohjaus ja val­men­nus | Yhteystiedot

Lue lisää:

Arpee­tin muut blo­git itse­myö­tä­tun­nos­ta: https://www.arpeeti.fi/category/blogi/itsemyotatunto/

Dod­son, Heng (2020). Self-com­pas­sion in orga­niza­tions: A review and futu­re research

agen­da. Jour­nal of Orga­niza­tio­nal Behaviour.

Reizer (2019). Brin­ging Sel-Kind­ness Into the Workplace: Explo­ring the Media­ting Role of Self-Com­pas­sion Between Attach­ment and Orga­niza­tio­nal Outco­mes.  Fron­tiers of Psyvhology.

Schabram, Heng (2022). How other- and self-com­pas­sion reduce bur­nout through resource reple­nish­ment. Aca­de­my of Mana­ge­ment Journal.

Lefebv­re, Mon­ta­ni, Courcy (2020). Self-Com­pas­sion and Resi­lience at work: A prac­tice-orien­ted review. Advances in Deve­lo­ping Human Resources.

Neff, K. (2003). Self-com­pas­sion: An alter­na­ti­ve concep­tua­liza­tion of a healt­hy atti­tu­de toward one­self. Self and Iden­ti­ty, 2(2), 85–101.

Neff, K. (2003). The deve­lop­ment and vali­da­tion of a sca­le to mea­su­re self-com­pas­sion. Self and Iden­ti­ty, 2(3), 223–250.

Recommended Posts