Huumori työyhteisöjen voimavarana

Julkaistu 15.9.2023

In Blogi, Johtaminen, Palautuminen, Ryhmäilmiöt, Työhyvinvointi, Vuorovaikutus työelämässä

Työnohjaajana kuulen usein huumorin olevan tärkeä voimavara työssä. Aihetta on tutkittu tiimiläisten ja esihenkilöiden huumorin näkökulmasta. Huumori näyttäisi edistävän työsuoritusta, työtyytyväisyyttä ja vähentävän työuupumusta. Esihenkilöiden käyttämä huumori näyttäisi vaikuttavan suotuisasti tiimilaisten työsuoritukseen, työtyytyväisyyteen, havaintoihin esihenkilön suoriutumisesta ja tiimien ryhmähenkeen. Esihenkilöiden käyttämä huumori näyttäisi myös vähentävän vetäytymiskäyttäytymistä työhön liittyen. Näyttäisi siltä, että tutkimus tukisi kentällä saatua havaintoa.

Huumori tuottaa positiivisia tunteita, joiden yksi tehtävä on lievittää stressiä. Huumori käytetäänkin työyhteisöissä selviytymiskeinona haastavissa tilanteissa. Positiiviset tunteet ovat yhteydessä laajaan ajatteluun, joten ei ole ihme, että huumori näyttäisi edistävän myös luovuutta ja optimistisempaa asennetta. Huumori vaikuttaa positiivisten tunteiden kautta suuresti. Tunteet ovat aina myös kehollisia reaktioita tunne-elämyksen lisäksi. Stressireaktio eli viha, suuttumus, pelko tai ahdistus ovat kroonistuessaan uhka sekä fyysiselle että psyykkiselle hyvinvoinnille. Työpaikan huumori toimii mielelle ja keholle palautumiskeinona. Negatiiviset tunteet syttyvät helposti, koska se on ollut tarpeen kivikaudella eloonjäämisen kannalta. On ollut tärkeää huomata ympäristön vaarat. Nyky-yhteiskunnassa sen sijaan on tärkeää, löytää keinoja hillitsemään omia stressireaktioitaan. Huumori on yksi keino tähän.

Huumori on sanallista tai sanatonta kommunikaatiota, joka tuottaa positiivisen emotionaalisen tai kognitiivisen reaktion. Huumori on sosiaalinen ilmiö, jossa jaetaan jokin yhteinen huvittava tapahtuma. Huumori vaikuttaa suotuisasti silloin, kun kyse on positiivisesta huumorista. Positiivinen huumori voidaan jakaa kahteen luokkaan. Yhdistävän huumorin tehtävänä on parantaa keskinäisiä suhteita, lievittää konflikteja ja lisätä ryhmähenkeä. Toisen luokan muodostaa huumori, jonka tarkoituksena on toimia selviytymiskeinona haastavissa tilanteissa. Se liittyy tunteidensäätelyyn. Huumorin kautta haastavaan tilanteeseen voidaan ottaa etäisyyttä ja ehkä löytää eri mielentilassa paremmin ratkaisuja. Sen tehtävänä on stressin alentaminen ja itsensä suojeleminen. Nämä positiivisen huumorin muodot tuottavat aiemmin kuvattuja suotuisia vaikutuksia työelämässä.

Negatiivinen huumori voi olla aggressiivista tai itseään väheksyvää. Aggressiivinen huumori pyrkii väheksymään, tekemään naurunalaiseksi ja kiusaamaan toisia ihmisiä. Sitä voidaan käyttää myös manipuloinnissa. Aggressiivisen huumorin käyttöön liittyy myös taipumus jättää huomiotta toisten tunteet. Siihen liittyy myös tarkoitus satuttaa toista henkilöä. Itseään väheksyvässä huumorissa satutetaan itsemyötätunnon näkökulmasta itseä. Tällaista huumoria käyttävät voidaan nähdä nokkelina ja huvittavina. Taustalla voi kuitenkin löytyä välttelykäyttäytymistä ja matalaa itsetuntoa. Itseään väheksyvällä huumorilla yritetään saavuttaa hyväksyntää muiden silmissä.

Esihenkilöt, jotka käyttävät huumoria, nähdään ymmärtäväisempinä. Huumori on universaali piirre, mutta huumorintajun suhteen kuitenkin poikkeamme toisistamme. Vähän epäselväksi artikkeleista jäi, kannattaako huumorintajuttoman esimiehen lähteä kehittämään huumorintajuaan. Ainakin voi kehittää omaa herkkyyttä poimia tilanteista vihjeitä huumorin käytön sopivuuteen. Esihenkilön vitsailu omalla kustannuksellaan näyttäisi kuitenkin toimivan suotuisasti. Se on positiivisessa yhteydessä esihenkilöön sitoutumiseen ja tiimin keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen.

Huumori voi olla vaikea laji. Ajattelen, ettei sitä synny mailaa puristamalla, vaan se on jollakin tasolla spontaania. Työnohjaajan olen myös kuullut niitä karmeita kauhutarinoita, joissa huumoria on työyhteisössä tehty pakottamalla ja siitä on tullut myös loukkaavaa. Myös huumorin tutkijat varoittelevat lähtemästä suinpäin laittamaan huumoritalkoita pystyyn työyhteisöissä, vaikka sillä onkin paljon suotuisia vaikutuksia. Ensisijainen lääke työn imun synnyttämiseen on kuitenkin työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainottaminen. Lue tästä lisää aiemmasta blogistani: Miten työn imua syntyy? – Arpeeti

Lue lisää:

Mesmer‐Magnus, J., Glew, D. J., & Viswesvaran, C. (2012). A meta‐analysis of positive humor in the workplace. Journal of Managerial Psychology, 27(2), 155-190.

Rosenberg, C., Walker, A., Leiter, M., & Graffam, J. (2021). Humor in workplace leadership: A systematic search scoping review. Frontiers in Psychology, 12, 3138.

Taylor, S., Simpson, J., & Hardy, C. (2022). The use of humor in employee-to-employee workplace communication: A systematic review with thematic synthesis. International Journal of Business Communication,

Huang, M. J. (2023). Leader self-deprecating humor and employee creativity at workplace: A longitudinal study. Review of Managerial Science, 17(2), 467-492.

Merja Julkunen

Työelämän sujuvuus ja ihmisten hyvinvointi ovat lähellä sydäntäni. Hyvinvointi on perusta sille, että ihmiset jaksavat, viihtyvät ja kehittyvät työssään. Organisaatioiden prosessien selkeys ja toimivuus puolestaan vaikuttavat suunnattomasti työmotivaatioon ja toiminnan tuloksiin. Haluan olla kehittämissä työelämää ihmisten ja organisaatioiden hyväksi. Tähän työhön perspektiiviä tuo 25 vuoden mittainen työurani yksityis- ja julkissektorin esimies- ja kehittämistehtävissä. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri ja kasvatustieteiden maisteri kasvatuspsykologiasta. Jälkimmäiset opinnot olen erityisesti suunnannut työhyvinvoinnin ja johtamisen psykologiaan. Olen myös voimavarakeskeinen työnohjaaja, mindfulness tunnetaitovalmentaja ja teen väitöskirjaa työhyvinvoinnista.